Puolison perheenyhdistäminen Suomessa 2026: kattava opas 21 vuoden säännöstä, toimeentulosta, asiakirjoista ja hakuprosessista

1. Selvitä ensin Suomessa olevan puolison oleskeluasema

Jokaiselle perheelle ei ole yhtä puolisoreittiä. Suomessa oleva puoliso voi olla Suomen kansalainen, oleskeluluvan haltija tai kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saanut henkilö. Ikä-, toimeentulo- ja lisävaatimukset vaihtelevat reitin mukaan.

Aloita selvittämällä Suomessa olevan puolison nykyinen asema, luvan tyyppi ja perhesuhteen ajankohta.

2. 21 vuoden sääntö 16.6.2025 alkaen

Oleskeluluvan haltijan puolisolla molempien on yleensä oltava 21-vuotiaita luvan alkaessa. Hakemus voidaan yleensä jättää aikaisintaan 9 kuukautta ennen 21-vuotispäivää; opiskelijan perheenjäsenellä 3 kuukautta ennen.

Suomen kansalaista 21 vuoden vaatimus ei koske sponsorina, mutta hakijaa yleensä koskee. Yhteinen lapsi voi mahdollistaa huoltajaperusteen.

3. Miten avioliitto ja perheside osoitetaan?

Avioliitto tai rekisteröity parisuhde osoitetaan virallisella asiakirjalla. Asiakirja voidaan joutua legalisoimaan ja kääntämään.

Migri voi pyytää lisänäyttöä suhteen aitoudesta ja jatkuvuudesta.

4. Milloin toimeentulovaatimus soveltuu?

Kun perheenkokoaja on Suomen oleskeluluvan haltija, toimeentuloedellytystä sovelletaan pääsääntöisesti. Tulo voi tulla hakijan tai perheenkokoajan työstä tai yritystoiminnasta, ja osa Kelan etuuksista voidaan laskea mukaan. Toimeentulotukea, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai 1.5.2026 alkaen ne korvaavaa yleistä sosiaaliturvaetuutta ei voi käyttää edellytyksen täyttämiseen.

Laskelma perustuu nettotuloon verojen sekä pakollisten eläke- ja vakuutusmaksujen jälkeen. Raja puolestaan riippuu asuinpaikasta, koska asumiskustannukset vaihtelevat alueittain.

Migri käyttää kolmea alueryhmää. Pääkaupunkiseudulla — Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa — ensimmäisen aikuisen osuus on 1 210 € netto kuukaudessa eli 14 520 € vuodessa; perheenkokoaja ja puoliso tarvitsevat yhdessä 1 820 € netto kuukaudessa. Muissa suurissa kunnissa, kuten Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Joensuu ja Rovaniemi, ensimmäisen aikuisen osuus on 1 090 € ja 13 080 €; muissa kunnissa 1 030 € ja 12 360 €. Väärään ryhmään perustuva laskelma jää vajaaksi, vaikka asiakirjat olisivat kunnossa.

Kaikkien ei tarvitse täyttää edellytystä. Suomen kansalaisen puoliso, alle 18-vuotias lapsi ja lapsen huoltajana toimiva vanhempi ovat vapautettuja, samoin Suomen kansalaisen muut omaiset; kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenet on vapautettu määrätyissä tilanteissa. Migri voi myös poiketa rajasta poikkeuksellisen painavista syistä tai lapsen edun vuoksi — poikkeusta pyytävän on perusteltava se asiakirjoin.

5. Missä ensimmäistä lupaa haetaan?

Oleskeluluvan haltijan puolison ensimmäinen lupa haetaan ulkomailta ja jatkolupa Suomessa.

Suomen kansalaisen puolison ensimmäinen hakemus Suomessa on mahdollista vain tietyissä poikkeustilanteissa.

6. Työnteko-oikeus

Perhesideperusteisen luvan myöntämisen jälkeen puolisolla on yleensä rajoittamaton työnteko-oikeus. Pelkkä ensimmäisen hakemuksen vireilläolo ei anna työnteko-oikeutta.

Ajoissa haetussa jatkoluvassa aiempi työnteko-oikeus voi yleensä jatkua käsittelyn ajan.

7. Kansainvälistä suojelua koskeva 2 vuoden lisäsääntö

16.6.2025 voimaan tullut uudistus toi myös kahden vuoden asumisaikavaatimuksen tietyille kansainvälistä suojelua saaville perheenkokoajille. Tämä koskee toissijaista suojelua saavien perheenjäseniä, pakolaisten uusia perheenjäseniä ja eräitä muita omaisia.

Poikkeuksia on muun muassa pakolaisen vakiintuneille perheenjäsenille ja tilapäistä suojelua saaneiden perheenjäsenille, ja poikkeaminen voi olla mahdollista poikkeuksellisen painavista syistä tai lapsen edun vuoksi.

8. Vahvan puoliso-hakemuksen asiakirjat

9. Yleiset hylkäysriskit

Hakemuksen reitin, iän, toimeentulon ja perhesidenäytön on oltava keskenään johdonmukaisia.

10. Käsittelyaika ja päätöksen jälkeen

Ulkomaalaislain mukaan perheenyhdistämishakemus on ratkaistava viimeistään yhdeksässä kuukaudessa. Aika alkaa siitä, kun hakemus on jätetty ja hakijan henkilöllisyys todennettu; jos Migri pyytää lisäselvitystä puuttuvan asiakirjan vuoksi, asia käytännössä odottaa. Aikaa säästää siksi eniten se, että hakemus jätetään kerralla täydellisenä.

Myönteisen päätöksen jälkeen hakijalle myönnetään oleskelulupakortti, joka noudetaan siitä edustustosta, johon hakemus jätettiin, tai Migrin palvelupisteestä Suomessa; biometriset tunnisteet annetaan tässä vaiheessa, jos niitä ei ole annettu aiemmin. Kielteisessä päätöksessä valitusaika alkaa tiedoksisaannista, ja sen umpeuduttua jäljelle jää vain uusi hakemus.

11. Migrin haastattelu: mitä kysytään ja miten valmistautua

Puolisohakemuksissa Migri voi kuulla sekä hakijaa että Suomessa olevaa perheenkokoajaa erikseen. Tarkoitus ei ole testata muistia vaan arvioida, onko suhde aito: miten tapasitte, kuinka usein olette yhteydessä, missä aiotte asua yhdessä ja tietävätkö perheet suhteesta.

Valmistautuminen tarkoittaa johdonmukaisuutta, ei ulkoa opettelua. Kertomusten odotetaan vastaavan toisiaan pääpiirteissään; pieni ero yksityiskohdassa ei sinänsä ole haitallinen, mutta ristiriita keskeisestä tapahtumasta on vakava riski. Jos et osaa kieltä, sinulla on oikeus tulkkiin, ja sitä on pyydettävä ennen haastattelua.

12. Ensimmäiset asiat Suomeen saapumisen jälkeen

Oleskelulupa ei yksin avaa arkea. Saapumisen jälkeen henkilötiedot, osoite ja kotikunta on rekisteröitävä DVV:ssä. Henkilötunnuksen saaminen ei tarkoita, että myös kotikunta olisi merkitty, ja juuri kotikunta ratkaisee pääsyn paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Seuraavaksi tulevat verokortti Verosta, tarvittaessa Kela-oikeuden arviointi sekä pankkitili ja vahva sähköinen tunnistautuminen. Kela-oikeus ei synny pelkästä osoiterekisteröinnistä: se perustuu arvioon Suomeen asettumisesta ja sitä haetaan erikseen.

13. Luvan jatkaminen ja tie pysyvään oleskelulupaan

Ensimmäinen puolisolupa myönnetään määräaikaisena, ja jatkolupaa haetaan ennen sen päättymistä. Jatkohakemuksessa Migri arvioi uudelleen, jatkuuko suhde ja asutaanko yhdessä; eri osoitteet eivät sellaisenaan ole hylkäysperuste, mutta ne on selitettävä. Hakemuksen jättäminen ennen luvan päättymistä on tärkeää, koska ajoissa jätetty hakemus antaa oikeuden oleskella maassa päätöksen odottamisen ajan.

Perhesiteen perusteella myönnetyllä luvalla vietetty aika lasketaan mukaan pysyvää oleskelulupaa varten, kun lupa on jatkuva (A). 8.1.2026 tai sen jälkeen jätetyissä hakemuksissa ei ole enää yhtä neljän vuoden sääntöä: perusreitti edellyttää vähintään kuutta vuotta jatkuvalla A-luvalla, vähintään kahden vuoden työhistoriaa Suomessa ja suomen tai ruotsin kielen B1-tasoa, kun taas neljän vuoden reitit edellyttävät vähintään 40 000 euron veronalaista tuloa viimeksi valmistuneessa verotuksessa, ulkomailla suoritettua ja Suomessa tunnustettua ylempää korkeakoulututkintoa, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa sekä kahden vuoden työhistoriaa, tai kolmen vuoden työhistoriaa ja suomen tai ruotsin kielen C1-tasoa. Muut edellytykset arvioidaan erikseen. Jos avioliitto päättyy jatkolupakauden aikana, lupa ei raukea itsestään, mutta koska sen peruste on poistunut, asiasta on ilmoitettava Migrille ja on arvioitava, onko olemassa jokin muu luvan peruste.