Perhesiteeseen perustuva oleskelulupa Suomessa

Mitä Migri todella arvioi

Perheenyhdistämisessä ei ole yhtä testiä vaan viisi, ja ne arvioidaan perheenkokoajan aseman mukaan. Sama perhesuhde tuottaa eri lopputuloksen riippuen siitä, onko perheenkokoaja Suomen kansalainen, tavallisen oleskeluluvan haltija vai kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saanut.

• Perheenkokoajan asema. Tämä on ensimmäinen kysymys, ei viimeinen. Se ratkaisee, sovelletaanko ikärajaa, toimeentuloedellytystä ja asumisaikavaatimusta lainkaan.
• Perhesiteen olemassaolo ja näyttö. Avioliitto ja rekisteröity parisuhde osoitetaan virallisella todistuksella, joka voi edellyttää laillistamista ja käännöstä. Avopuolisoilta vaaditaan yleensä vähintään kahden vuoden yhtäjaksoinen yhteisasuminen samassa taloudessa avioliitonomaisessa suhteessa – lomavierailut eivät yleensä riitä. Yhteinen huollettava lapsi tai muu vakava syy voi oikeuttaa poikkeukseen.
• Ikäraja. 16.6.2025 tai sen jälkeen jätetyissä puolison hakemuksissa molempien on pääsääntöisesti oltava vähintään 21-vuotiaita luvan tullessa voimaan. Ratkaiseva hetki on luvan voimaantulo, ei hakemuspäivä. Suomen kansalaista perheenkokoajana ikäraja ei koske, mutta hakevan puolison on silti oltava 21-vuotias. Jos puolisoilla on yhteisessä huollossa oleva lapsi, vanhemman tai huoltajan reitti voi olla mahdollinen jo alle 21-vuotiaana.
• Toimeentuloedellytys. Suomen kansalaisen puoliso, alle 18-vuotias lapsi ja lapsen huoltaja on vapautettu toimeentuloedellytyksestä. Tavallisen oleskeluluvan haltijan perheenjäseneltä toimeentuloa yleensä vaaditaan, ja se lasketaan nettotuloista kotitalouden koon ja kuntaryhmän mukaan.
• Suojeluperusteiset poikkeukset. Kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan tilanteessa voi 16.6.2025 jälkeen soveltua kahden vuoden asumisaikavaatimus, ja toissijaista tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen tiettyihin perheenjäseniin voi soveltua toimeentuloedellytys – laissa säädetyt poikkeukset huomioon ottaen. Poikkeus voi olla mahdollinen poikkeuksellisen vakavasta syystä tai lapsen edun perusteella.

Ratkaisevat luvut 2026

Toimeentuloedellytyksen luvut ovat nettotuloa kuukaudessa ja ne lasketaan koko kotitaloudelle, ei yhdelle hakijalle. Bruttopalkan vertaaminen näihin lukuihin on yksi tavallisimmista virheistä.

• Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen: 1. aikuinen 1 210 €, 2. aikuinen 610 €, 1. lapsi 610 €, 2. lapsi 480 €, kolmas ja seuraavat lapset 360 € lapselta – kaikki netto kuukaudessa
• Muut luetellut suuret kunnat: 1 090 € / 550 € / 550 € / 430 € / 320 € lapselta, netto kuukaudessa
• Muut kunnat: 1 030 € / 520 € / 520 € / 410 € / 310 € lapselta, netto kuukaudessa
• Puolison ikäraja 16.6.2025 alkaen: 21 vuotta luvan tullessa voimaan
• Hakemus voidaan yleensä jättää aikaisintaan 9 kuukautta ennen 21-vuotispäivää; opiskelijan perheenjäsenellä 3 kuukautta ennen
• Avopuolison yhteisasuminen: vähintään 2 vuotta yhtäjaksoisesti samassa taloudessa
• Kansainvälistä suojelua saaneen perheenkokoajan asumisaikavaatimus tietyissä tilanteissa: 2 vuotta
• Laissa säädetty enimmäiskäsittelyaika perhesiteeseen perustuvassa oleskeluluvassa: 9 kuukautta; opiskelijan perheenjäsenellä 90 päivää täydellisestä hakemuksesta; EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortissa 6 kuukautta
• Migrin käsittelymaksu: aikuisen perhehakemus 750 € sähköisesti / 800 € paperilla, alle 18-vuotiaan hakemus 400 € / 430 €, jatkolupa 230 € / 430 €

Asiakirjat ja näyttö – ja mikä useimmin puuttuu

• Voimassa oleva passi ja valokuva
• Avioliitto- tai parisuhdetodistus, tai avoliitossa näyttö vähintään kahden vuoden yhteisasumisesta: vuokrasopimukset, väestörekisteriotteet, yhteiset laskut ja tilitapahtumat samasta osoitteesta
• Lapsen syntymätodistus ja huoltajuutta koskevat asiakirjat
• Perheenkokoajan oleskeluasema Suomessa
• Jos toimeentuloedellytystä sovelletaan: työsopimus, viimeisimmät palkkalaskelmat, tulorekisterin tiedot, tarvittaessa verotuspäätös tai verokortti, yritystulossa tilinpäätös ja kirjanpitoaineisto, hyväksyttäviä etuuksia koskevat Kelan päätökset ja tiliotteet tukevana näyttönä
• Laskelma perhekoosta ja kuntaryhmästä – se osoittaa, mihin lukuun tuloja verrataan
• Ulkomaisten siviilisäätyasiakirjojen laillistaminen ja käännös

Useimmin puuttuu tai on väärin viisi asiaa. Ensimmäinen on bruttopalkan vertaaminen nettotulorajaan – luvut ovat nettoa. Toinen on toimeentulotuen, työmarkkinatuen tai peruspäivärahan esittäminen toimeentulon perustana: nämä eivät voi olla toimeentulon perusta, eikä 1.5.2026 alkaen myöskään niitä korvaava yleinen sosiaaliturvaetuus. Kolmas on 21 vuoden säännön soveltaminen hakemuspäivään luvan voimaantulopäivän sijasta. Neljäs on lomavierailujen laskeminen kahden vuoden avoliitoksi. Viides on ulkomaisen vihkitodistuksen laillistamisketju, joka jää kesken, koska sen kestoa ei ollut laskettu aikatauluun.

Vaiheet järjestyksessä – ja missä kukin tehdään

• 1. Selvitä perheenkokoajan asema. Tämä määrää kaiken muun: ikärajan, toimeentuloedellytyksen ja mahdollisen asumisaikavaatimuksen.
• 2. Laske toimeentuloraja oikealla kuntaryhmällä ja oikealla perhekoolla ennen kuin mitään haetaan. Jos luku ei täyty, hakemuksen ajankohta on väärä.
• 3. Hanki ja laillista ulkomaiset siviilisäätyasiakirjat. Tämä on hitain vaihe ja se on aloitettava ensimmäisenä; hakemus ei voi valmistua ennen kuin nämä ovat valmiit.
• 4. Hakija jättää hakemuksen Enter Finlandissa – ensimmäinen lupa haetaan yleensä Suomen ulkopuolelta – ja maksaa käsittelymaksun ennen lähettämistä. Jos useampi perheenjäsen hakee, hakemukset kannattaa jättää samaan aikaan.
• 5. Henkilöllisyyden todistaminen Suomen edustustossa tai VFS-palvelupisteessä. Käsittelyaika alkaa tästä päivästä, ei hakemuksen lähettämisestä.
• 6. Migrin päätös; myönteisen päätöksen jälkeen oleskelulupakortti valmistetaan ja postitetaan, mihin kuluu noin kaksi viikkoa lisää.
• 7. Suomeen saapumisen jälkeen DVV rekisteröi henkilötiedot, osoitteen ja kotikunnan. Henkilötunnuksen saaminen ei tarkoita, että kotikunta olisi merkitty – ja juuri kotikunta ratkaisee pääsyn hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin.
• 8. Sen jälkeen verokortti Verosta, erillinen Kela-oikeuden arviointi sekä pankkitili ja vahva sähköinen tunnistautuminen.

Kuinka kauan se kestää

Perhesiteeseen perustuvassa oleskeluluvassa laissa säädetty enimmäisaika on 9 kuukautta. Opiskelijan perheenjäsenellä se on 90 päivää täydellisestä hakemuksesta ja EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortissa 6 kuukautta. Näiden rinnalla Migri julkaisee kaksi käsittelyaika-arviota kullekin hakemustyypille; jos hakemusta ei ole otettu käsittelyyn lyhyemmän arvion aikana, sovelletaan pidempää. Käsittelyaika alkaa siitä päivästä, jona hakija todistaa henkilöllisyytensä.

Hitautta aiheuttavat tyypillisesti lisätietopyyntö, haastatteluun kutsuminen, odotus haastatteluajasta Suomen edustustossa, keskeneräinen laillistamisketju ja toimeentulolaskelma, joka ei täsmää esitettyyn näyttöön. Jos lakisääteinen enimmäisaika ylittyy, asiasta voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle – kantelu on maksuton, mutta oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota päätöstä. ENB ei lupaa päätöspäivää.

Mikä menee vikaan

• Perheenkokoajan aseman perusteella määräytyvät reitit sekoitetaan keskenään: Suomen kansalainen, oleskeluluvan haltija ja EU-kansalainen ovat kolme eri sääntökokonaisuutta
• Bruttotuloa verrataan nettotulorajaan
• Toimeentulotuki tai perustyöttömyysetuudet esitetään hyväksyttävänä tulona
• 21 vuoden sääntö lasketaan hakemuspäivästä eikä luvan voimaantulosta
• Avoliiton kahden vuoden yhteisasumista ei voida osoittaa samasta osoitteesta
• Ulkomaisten asiakirjojen laillistaminen tai käännös puuttuu
• Suojelua saavan perheenkokoajan kahden vuoden asumisaikavaatimus jää huomiotta
• Perhesuhteen muutosta ei ilmoiteta Migrille hakemuksen jättämisen jälkeen
• Tulonlähde muuttuu käsittelyn aikana eikä muutosta selvitetä

Jos päätös on kielteinen

Päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa nimetään toimivaltainen hallinto-oikeus, määräaika ja toimitustapa. Ulkomaalaisasioissa valitusaika on yleensä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Aika lasketaan tiedoksisaannista – ei päätöksen päiväyksestä eikä siitä päivästä, jona päätös näkyi Enter Finlandissa – eikä sitä voi pidentää sen umpeuduttua. Sen jälkeen jäljelle jää vain uusi hakemus.

Jos hakija on Suomen ulkopuolella, oleskelu- ja työnteko-oikeus eivät ole kysymys samalla tavalla kuin jatkoluvassa. Jos hakija on Suomessa ja hylkäyksen ohella on tehty maastapoistamispäätös, tilanne on arvioitava erikseen: 12.6.2026 voimaan tulleiden muutosten jälkeen valitus ei automaattisesti estä tiettyjen karkottamispäätösten täytäntöönpanoa. Hallinto-oikeus voi pysyttää päätöksen tai kumota sen ja palauttaa asian Migrille; tuomioistuin ei myönnä lupaa itse. Oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa on 310 euroa, eikä sitä peritä, jos tuomioistuin muuttaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Usein olennaisin kysymys on, osoittaako uusi näyttö vanhan päätöksen virheelliseksi vai syntyykö kokonaan uusi hakuperuste – esimerkiksi kun toimeentuloraja alkaa täyttyä.

Mitä ENB tekee ja mitä ei

• Tarkistaa perheenkokoajan aseman ja sen perusteella oikean hakureitin
• Laskee toimeentulorajan oikealla kuntaryhmällä ja perhekoolla ja vertaa sitä nettotuloon
• Käy läpi avioliitto-, syntymä-, huoltajuus- ja henkilöllisyysasiakirjat sekä laillistamis- ja käännösketjun
• Kokoaa avoliitossa näytön kahden vuoden yhteisasumisesta
• Ajoittaa hakemuksen ikärajan ja luvan voimaantulon mukaan
• Jäsentää Enter Finland -hakemuksen ja tukee lisätietopyyntöihin vastaamisessa
• ENB ei ole viranomainen, ei tee päätöstä eikä takaa lopputulosta tai käsittelyaikaa
• ENB ei voi korvata perhesiteen tai toimeentulon näyttöä argumentilla
• ENB ei toimi edustustossa hakijan puolesta eikä vaikuta haastatteluaikoihin

Mitä tämä maksaa

Kaksi erillistä maksua kahdelle eri taholle: ENB:n palkkio ENB:lle, Migrin käsittelymaksu Migrille. Migrin maksu maksetaan Enter Finlandissa ennen lähettämistä, eikä sitä palauteta kielteisen päätöksen perusteella. Jos perheessä on useita hakijoita, jokaisesta hakemuksesta peritään oma maksunsa.

• ENB: perheenyhdistäminen, puoliso 750 € ilman alv:ta
• ENB: perheenyhdistäminen, lapsi 250 € ilman alv:ta
• ENB: oleskeluluvan jatkolupa 350 € ilman alv:ta
• ENB: tapauskohtainen konsultointi 120 € tunnilta ilman alv:ta
• Migri: aikuisen perhehakemus 750 € sähköisesti / 800 € paperilla
• Migri: alle 18-vuotiaan hakemus 400 € / 430 €
• Migri: jatkolupa 230 € / 430 €
• Migri: EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti 53 €, jos reitti on EU-perustainen
• Hallinto-oikeus: oikeudenkäyntimaksu 310 €

ENB:n hinnat ilmoitetaan ilman Suomen arvonlisäveroa; yleinen verokanta on 25,5 %. Asiakirjojen laillistaminen ja viralliset käännökset ovat kolmansien osapuolten kuluja eivätkä sisälly ENB:n palkkioon. Viranomaismaksut ovat viranomaisen määräämiä ja ne kannattaa tarkistaa Migrin omalta sivulta ennen maksamista.