Siirry pääsisältöön
    Espoolainen konsulttiyritys, asiakkaita koko SuomestaTarkistettu virallisista lähteistä

    EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti ja perheenjäsenten asiat

    EU-kansalainen ei hae oleskelulupaa. Yli kolme kuukautta kestävä oleskelu rekisteröidään Migrissä, ja työnteko-oikeus on rajoittamaton heti Suomeen saavuttaessa – rekisteröintipäätöstä ei tarvitse odottaa. Valmistelemme rekisteröinnin ja EU:n ulkopuolisen perheenjäsenen oleskelukorttihakemuksen.

    Tapauskohtainen arvioAsiakirjojen ja riskien tarkistusLopputulosta ei taata
    EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti ja perheenjäsenten asiat

    Selvitämme tilanteen

    Käymme läpi tavoitteesi, nykyisen asemasi, aikataulun, perhe-, työ- tai yritystilanteesi sekä asiakirjat, jotka sinulla jo on.

    Suunnittelemme tarvittavat selvitykset

    Kerromme, mitä asiakirjoja viranomainen tarvitsee ja mitä kunkin niistä on osoitettava.

    Tunnistamme riskit

    Näytämme, mihin hakemus voi kaatua: puuttuviin selvityksiin, toimeentuloon, määräaikoihin tai väärään lupatyyppiin.

    Määritämme seuraavat vaiheet

    Saat kirjallisen listan siitä, mitä haetaan, mitä hankitaan ja kuka tekee mitäkin seuraavaksi.

    Palvelun sisältö

    Mitä tässä palvelussa arvioidaan?

    Kenelle palvelu sopii – ja kenelle ei

    Palvelu on tarkoitettu EU-jäsenvaltion, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaiselle, joka oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta, sekä tällaisen henkilön EU:n ulkopuoliselle perheenjäsenelle, joka hakee oleskelukorttia.

    • Jos olet Tanskan, Islannin, Norjan tai Ruotsin kansalainen, et tee Migrin EU-rekisteröintiä vaan rekisteröit henkilötietosi DVV:ssä pohjoismaisen menettelyn mukaan.
    • Jos oleskelu kestää enintään kolme kuukautta, rekisteröintiä ei tarvita. Kolmen kuukauden jakso alkaa Migrin mukaan alusta, kun henkilö matkustaa Suomen ulkopuolelle ja palaa – tätä ei kuitenkaan pidä käyttää tosiasiallisesti pitkäaikaisen oleskelun peittämiseen.
    • Jos olet EU:n ulkopuolisen maan kansalainen ja perheenkokoaja on Suomen kansalainen, joka ei ole käyttänyt vapaata liikkuvuutta, EU-oleskelukortti ei ole oikea reitti – silloin haetaan kansallista perhesiteeseen perustuvaa oleskelulupaa.
    • Jos tarvitset henkilötunnuksen, kotikunnan tai vakituisen osoitteen, ne eivät tule EU-rekisteröinnistä. Niistä päättää DVV erikseen.
    • Jos haluat Kelan etuudet, oikeus arvioidaan omana asiana; oleskelulupa tai kotikunta ei automaattisesti oikeuta kaikkiin etuuksiin.

    Mitä Migri todella arvioi

    EU-kansalaisen asema määräytyy vapaan liikkuvuuden sääntöjen mukaan eikä tavallisen oleskelulupajärjestelmän kautta. Rekisteröinnissä arvioidaan, onko oleskelulle jokin laissa hyväksytty peruste ja onko se todellinen.

    • Kansalaisuus. Reitti on avoinna EU-jäsenvaltion, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaiselle; Pohjoismaiden kansalaiset käyttävät DVV:n menettelyä.
    • Oleskelun kesto. Rekisteröintivelvollisuus syntyy, kun oleskelu Suomessa kestää yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta.
    • Peruste. Migri käyttää pääasiallisina perusteina työntekoa, yrittäjyyttä, opiskelua ja EU-kansalaisen perheenjäsenyyttä; jos mikään näistä ei sovellu, oleskelu voi silti olla laillista riittävien varojen perusteella. Perusteita voi olla useita, eikä myöhempi perusteen vaihto yleensä edellytä uutta rekisteröintiä.
    • Perusteen todellisuus. Työntekijän perusteessa työsuhteen on oltava todellinen – suunnitelma etsiä työtä myöhemmin ei ole sama asia kuin työntekijänä oleminen. Yrittäjäperusteessa pelkkä yritysrekisterimerkintä ei aina riitä, vaan toiminnan on oltava todellista ja aktiivista.
    • Riittävät varat. Tässä perusteessa Migri ei edellytä tiettyä euromäärää. Arviointi koskee sitä, pystyykö henkilö elättämään itsensä ja perheensä muodostumatta kohtuuttomaksi rasitteeksi, eikä toimeentulotuki saa olla pääasiallinen toimeentulon lähde. Arvio ei ole sama kuin EU:n ulkopuolisen opiskelijan kiinteä 800 euron kuukausisääntö.
    • Perheenjäsenen kohdalla johdettu oikeus. Oleskelukortti perustuu johdettuun EU-oikeuteen: pääasiallisen EU-kansalaisen on itse täytettävä oman EU-oleskeluoikeutensa ehdot Suomessa. Pelkkä avioliittotodistus ei riitä.
    • Suomen kansalaisen kohdalla vapaan liikkuvuuden testi. EU-reitti Suomen kansalaisen kautta edellyttää, että hän on tosiasiallisesti käyttänyt vapaata liikkuvuutta: asunut vähintään kolme kuukautta toisessa EU-maassa tai siihen rinnastettavassa maassa, perhe-elämä on syntynyt tai vahvistunut siellä ja Suomeen muutetaan suoraan sieltä. Välissä oleva oleskelu kolmannessa maassa voi katkaista reitin. Tällä reitillä ei vaadita näyttöä riittävistä varoista.

    Ratkaisevat luvut

    • Rekisteröintivelvollisuuden raja: yli 3 kuukautta yhtäjaksoista oleskelua
    • Euromääräinen varallisuusraja: ei ole – Migri arvioi todelliset varat ja henkilökohtaiset olosuhteet
    • Migrin käsittelymaksu EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä: 53 € sekä sähköisessä että paperihakemuksessa
    • Migrin käsittelymaksu EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortista: 53 € sekä sähköisessä että paperihakemuksessa
    • Työnteko-oikeus: rajoittamaton heti Suomeen saavuttaessa, rekisteröintipäätöstä ei tarvitse odottaa
    • Rekisteröinnin voimassaolo: toistaiseksi – sitä ei jatketa kuten määräaikaista oleskelulupaa
    • Perheenjäsenen oleskelukortin voimassaolo: pääsääntöisesti 5 vuotta, tai suunnitellun lyhyemmän oleskelun ajaksi
    • Pysyvä oleskeluoikeus: 5 vuoden laillisen ja yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen
    • Poissaolot, jotka eivät pääsääntöisesti katkaise viiden vuoden jatkuvuutta: enintään 6 kuukautta vuodessa, asevelvollisuuden suorittaminen, ja yksi enintään 12 kuukauden yhtäjaksoinen poissaolo tärkeästä syystä
    • Laissa säädetty enimmäiskäsittelyaika EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortissa: 6 kuukautta
    • Suomen kansalaisen vapaan liikkuvuuden vähimmäisaika toisessa maassa: 3 kuukautta

    Asiakirjat ja näyttö – ja mikä useimmin puuttuu

    • Voimassa oleva passi tai henkilökortti
    • Työntekijän perusteessa työsopimus tai työnantajan selvitys
    • Yrittäjän perusteessa näyttö todellisesta ja aktiivisesta liiketoiminnasta, ei pelkkä rekisteriote
    • Opiskelijan perusteessa opiskeluoikeus ja selvitys riittävistä varoista
    • Riittävien varojen perusteessa tulot, eläke, vuokratulot, omaisuus, tiliotteet tai dokumentoitu sponsorin tuki – ja selvitys siitä, että varat ovat hakijan käytettävissä
    • Perheenjäsenen hakemuksessa perhesiteen todistus sekä näyttö pääasiallisen EU-kansalaisen omasta oleskeluoikeudesta Suomessa
    • Avopuolisolla näyttö vähintään kahden vuoden yhtäjaksoisesta yhteisasumisesta samassa taloudessa, tai yhteistä lasta koskeva poikkeus
    • Suomen kansalaisen reitillä näyttö vähintään kolmen kuukauden asumisesta toisessa maassa, perhe-elämän syntymisestä tai vahvistumisesta siellä ja suorasta muutosta Suomeen

    Useimmin puuttuu tai on väärin neljä asiaa. Ensimmäinen on työntekijän perusteessa esitetty aikomus: hakija aikoo etsiä työtä, mutta työsuhdetta ei vielä ole. Toinen on yrittäjän perusteessa esitetty pelkkä Y-tunnus ilman näyttöä todellisesta toiminnasta. Kolmas on perheenjäsenen hakemuksessa puuttuva näyttö pääasiallisen EU-kansalaisen omasta oleskeluoikeudesta – perheside on osoitettu, mutta se, mihin oikeus johdetaan, ei. Neljäs on EU-rekisteröinnin ja kotikunnan sekoittaminen: hakija luulee saaneensa kotikunnan, vaikka Migri rekisteröi vain oleskeluoikeuden ja kotikunnasta päättää DVV.

    Vaiheet järjestyksessä – ja missä kukin tehdään

    • 1. Työnteko voi alkaa heti. EU-kansalaisen työnteko-oikeus on rajoittamaton Suomeen saavuttaessa, eikä rekisteröintipäätöstä tarvitse odottaa – tämä on syytä kertoa myös työnantajalle, joka voi sekoittaa tilanteen kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeuteen.
    • 2. EU-rekisteröintiä haetaan vasta Suomeen muuton jälkeen ja Suomessa. Hakija tekee hakemuksen itse Enter Finlandissa tai paperilla; maksu on 53 euroa molemmissa kanavissa.
    • 3. Pohjoismaiden kansalainen ohittaa kohdan 2 ja rekisteröi henkilötietonsa DVV:ssä.
    • 4. DVV rekisteröi henkilötunnuksen, osoitteen ja kotikunnan. Nämä ovat kolme eri asiaa, eikä EU-rekisteröinti tuota niitä; kotikunta ratkaisee pääsyn hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin.
    • 5. Verosta verokortti tai yrittäjällä ennakkovero. Verokorttia varten tarvitaan suomalainen henkilötunnus.
    • 6. Kela-oikeus arvioidaan erikseen – se ei seuraa automaattisesti rekisteröinnistä tai kotikunnasta.
    • 7. Pankkitili ja vahva sähköinen tunnistautuminen viimeisenä, koska pankki tarvitsee yleensä henkilötunnuksen ja osoitteen.
    • 8. EU:n ulkopuolinen perheenjäsen hakee oleskelukorttia Suomessa; myös hänen kohdallaan DVV-rekisteröinti on erillinen vaihe.
    • 9. Viiden vuoden jälkeen voi hakea Migriltä todistusta pysyvästä oleskeluoikeudesta tai perheenjäsenen pysyvää oleskelukorttia.

    Kuinka kauan se kestää

    EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortissa laissa säädetty enimmäisaika on 6 kuukautta. Rekisteröinnissä selvät hakemukset voidaan ratkaista ehtojen täyttyessä, mutta osa tapauksista voi kestää noin kymmenen kuukautta – erityisesti silloin, kun peruste on riittävät varat tai kun kyse on Suomen kansalaisen vapaan liikkuvuuden reitistä. Migri julkaisee ajantasaiset arviot omilla sivuillaan. ENB ei lupaa päätöspäivää.

    Odottaminen ei kuitenkaan estä elämää: työnteko-oikeus on rajoittamaton heti, eikä se riipu rekisteröintipäätöksestä. Sen sijaan DVV:n kotikuntapäätös, verokortti, Kela-oikeus ja pankkitili muodostavat oman ketjunsa, jossa kukin vaihe odottaa edellistä – tämä on käytännössä se kohta, joka viivästyttää arjen käynnistymistä useammin kuin Migrin käsittelyaika.

    Mikä menee vikaan

    • Oleskelulupa, EU-rekisteröinti, DVV:n väestörekisteröinti ja pysyvä oleskeluoikeus sekoitetaan keskenään
    • Pohjoismaan kansalainen hakee EU-rekisteröintiä Migristä DVV:n sijasta
    • Työntekijän perusteessa esitetään aikomus etsiä työtä eikä todellista työsuhdetta
    • Yrittäjän perusteessa esitetään pelkkä rekisterimerkintä ilman näyttöä toiminnasta
    • Riittävien varojen perusteessa varat eivät ole hakijan käytettävissä tai toimeentulotuki on pääasiallinen lähde
    • Perheenjäsenen hakemuksessa pääasiallisen EU-kansalaisen oma oleskeluoikeus jää osoittamatta
    • Suomen kansalaisen reitillä vapaa liikkuvuus ei täyty: asuminen toisessa maassa on alle kolme kuukautta, perhe-elämä ei syntynyt siellä tai välissä on asuttu kolmannessa maassa
    • Kolmen kuukauden jaksoa nollataan toistuvilla matkoilla, vaikka oleskelu on tosiasiassa pitkäaikaista
    • Pysyvää oleskeluoikeutta lasketaan pelkän osoiterekisteröinnin perusteella laillisen oleskelun sijasta

    Jos päätös on kielteinen

    Myös EU-asiassa päätöksen liitteenä on valitusosoitus, jossa nimetään toimivaltainen hallinto-oikeus, määräaika ja toimitustapa. Määräaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, ja se on tarkistettava omasta päätöksestä; umpeutunutta valitusaikaa ei voi pidentää. Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa, eikä sitä peritä, jos tuomioistuin muuttaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi.

    EU-kansalaisen kohdalla kielteinen rekisteröintipäätös ei poista vapaan liikkuvuuden mukaista oikeutta työntekoon: työnteko-oikeus perustuu asemaan, ei rekisteröintiin. Käytännössä useimmin kyse on siitä, ettei peruste ollut hakemushetkellä todellinen tai sitä ei ollut dokumentoitu; korjaus on uusi hakemus, kun peruste on olemassa ja osoitettavissa. EU:n ulkopuolisen perheenjäsenen kohdalla tilanne on vakavampi, koska oleskeluoikeus on johdettu: silloin on arvioitava erikseen sekä muutoksenhaku että se, onko kansallinen perhesidereitti käytettävissä.

    Mitä ENB tekee ja mitä ei

    • Tarkistaa, kuuluuko hakija Migrin EU-rekisteröinnin vai DVV:n pohjoismaisen menettelyn piiriin
    • Valitsee ja dokumentoi oikean oleskeluperusteen: työ, yrittäjyys, opiskelu, perheenjäsenyys vai riittävät varat
    • Kokoaa perheenjäsenen hakemukseen näytön sekä perhesiteestä että pääasiallisen EU-kansalaisen omasta oleskeluoikeudesta
    • Arvioi Suomen kansalaisen vapaan liikkuvuuden reitin ehdot ja sen, onko kansallinen perhesidereitti oikeampi
    • Laatii DVV:n, Veron, Kelan ja pankin jatkotoimien järjestyksen niin, ettei arki pysähdy yhteen puuttuvaan rekisteröintiin
    • Seuraa viiden vuoden laillisen oleskelun kertymistä pysyvää oleskeluoikeutta varten
    • ENB ei ole viranomainen, ei tee päätöstä eikä takaa rekisteröinnin lopputulosta
    • ENB ei luo kotikuntaa eikä Kelan oikeutta – niistä päättävät DVV ja Kela
    • ENB ei oleta, että Suomen kansalaisen perheasiat kuuluisivat aina EU:n vapaan liikkuvuuden piiriin

    Mitä tämä maksaa

    Kaksi erillistä maksua kahdelle eri taholle: ENB:n palkkio ENB:lle, Migrin käsittelymaksu Migrille. Migrin maksu maksetaan hakemuksen yhteydessä, eikä sitä palauteta kielteisen päätöksen perusteella.

    • ENB: EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti 250 € ilman alv:ta
    • ENB: perheenyhdistäminen, puoliso 750 € ilman alv:ta, jos oikea reitti on kansallinen perhesidelupa
    • ENB: tapauskohtainen konsultointi 120 € tunnilta ilman alv:ta
    • Migri: EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinti 53 € sähköisesti tai paperilla
    • Migri: EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti 53 € sähköisesti tai paperilla
    • DVV: väestötietojen, osoitteen ja kotikunnan rekisteröinti – DVV:n oma menettely
    • Hallinto-oikeus: oikeudenkäyntimaksu 310 €

    ENB:n hinnat ilmoitetaan ilman Suomen arvonlisäveroa; yleinen verokanta on 25,5 %. Viranomaismaksut ovat viranomaisen määräämiä ja ne kannattaa tarkistaa Migrin omalta sivulta ennen maksamista.

    Tietokeskus

    Palveluun liittyvät yksityiskohtaiset oppaat

    Lue virallisiin lähteisiin perustuvat oppaamme ennen konsultointia tai asiakirjoja kerätessäsi.

    Kaikki oppaat

    Laskurit ja tarkistuslistat löydät maksuttomista työkaluistamme.

    Avaa työkalut
    FAQ

    Usein kysytyt kysymykset tästä palvelusta

    Milloin EU-kansalaisen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa?

    Kun oleskelu Suomessa kestää yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta. Rekisteröintiä haetaan vasta Suomeen muuton jälkeen ja Suomessa. Enintään kolmen kuukauden oleskelua ei tarvitse rekisteröidä; jakso alkaa Migrin mukaan alusta, kun henkilö matkustaa Suomen ulkopuolelle ja palaa, mutta tätä ei pidä käyttää pitkäaikaisen oleskelun peittämiseen.

    Onko EU-rekisteröinnissä vähimmäissaldo tai tuloraja?

    Ei. Riittäviin varoihin perustuvassa rekisteröinnissä Migri ei edellytä tiettyä euromäärää, vaan arvioi henkilökohtaiset olosuhteet ja todelliset varat: pystyykö henkilö elättämään itsensä ja perheensä muodostumatta kohtuuttomaksi rasitteeksi. Toimeentulotuki ei saa olla pääasiallinen toimeentulon lähde. Arvio ei ole sama kuin EU:n ulkopuolisen opiskelijan kiinteä 800 euron kuukausisääntö.

    Paljonko rekisteröinti maksaa?

    Kaksi erillistä maksua. ENB:n julkaistu palkkio EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä on 250 euroa ilman alv:ta, ja tämän ulkopuolinen työ laskutetaan tapauskohtaisena konsultointina 120 euroa tunnilta ilman alv:ta. Migrin käsittelymaksu maksetaan Migrille ja on 53 euroa sekä sähköisessä että paperihakemuksessa; sama 53 euroa koskee EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia.

    Saanko työskennellä, kun rekisteröinti on vireillä?

    Kyllä. EU-kansalaisella on rajoittamaton työnteko-oikeus heti Suomeen saavuttaessa, eikä rekisteröintipäätöstä tarvitse odottaa. Työnantajan on erotettava tämä kolmannen maan kansalaisen työnteko-oikeudesta. EU:n ulkopuolisen perheenjäsenen kohdalla tilanne on eri, koska hänen oikeutensa on johdettu pääasiallisen EU-kansalaisen asemasta.

    Kuinka kauan rekisteröinti kestää?

    Selvät hakemukset voidaan ratkaista ehtojen täyttyessä, mutta osa tapauksista voi kestää noin kymmenen kuukautta. EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortissa laissa säädetty enimmäisaika on 6 kuukautta. Migri julkaisee ajantasaiset arviot omilla sivuillaan, ja ENB ei lupaa päätöspäivää. Työnteko-oikeus ei kuitenkaan odota päätöstä.

    Saanko EU-rekisteröinnillä kotikunnan ja Kelan etuudet?

    Ei automaattisesti. Migri rekisteröi oleskeluoikeuden; henkilötunnuksesta, osoitteesta ja kotikunnasta päättää DVV erikseen, ja henkilötunnuksen saaminen ei tarkoita, että kotikunta olisi merkitty. Juuri kotikunta ratkaisee pääsyn hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kelan etuusoikeus arvioidaan omana asiana eikä se seuraa suoraan rekisteröinnistä tai kotikunnasta.

    Viralliset lähteet ja sisällön tarkistus

    Viimeksi tarkistettu: 2026-09-13

    ENB Consulting ei ole viranomainen. Tällä sivulla annetaan yleistä tietoa ja kuvataan konsultointipalvelun sisältöä. Henkilökohtainen tapausarvio tehdään erikseen, ja lopullisen päätöksen tekee toimivaltainen viranomainen. Lopputulosta ei voida taata.