DVV Suomessa 2026: kattava opas henkilötunnuksesta, kotikunnasta, vakituisesta osoitteesta ja perhesuhteiden rekisteröinnistä

1. Henkilötunnus, osoite, kotikunta ja perhetiedot ovat eri asioita

Suomalainen henkilötunnus on 11-merkkinen tunniste, jota käytetään verotuksessa, terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa ja julkisissa palveluissa, ja se voidaan antaa jo oleskelulupaprosessin aikana.

Osoitetieto kertoo, missä asut; kotikunta kirjaa kunnallisen asemasi; perhesuhdetiedot puolestaan rekisteröivät erikseen avioliiton, vanhemman ja lapsen suhteen sekä huoltajuuden.

2. Miten henkilötunnus saadaan?

Moni saa henkilötunnuksen jo Migrin oleskelulupaprosessissa. Muuten sitä voi hakea DVV:n ulkomaalaisen rekisteröinnissä; joissakin työ-/verotilanteissa myös Vero voi antaa tunnuksen.

DVV:n rekisteröinti edellyttää luotettavaa henkilöllisyyttä ja todellista yhteyttä Suomeen. Pyydettäviä asiakirjoja voivat olla passi tai virallinen henkilökortti, oleskeluasema sekä työtä, opiskelua tai perhettä koskevat asiakirjat.

3. Kotikunnan perusedellytykset

DVV:n ajantasainen lomake mainitsee perusedellytyksiksi suomalaisen henkilötunnuksen ja aikomuksen asua Suomessa vakinaisesti vähintään vuoden; jos oleskelulupa vaaditaan, sen on oltava voimassa vähintään vuoden. Pätevä peruste voi olla soveltuva oleskelulupa, EU-rekisteröinti, Pohjoismaan kansalaisuus tai perheside sellaiseen perheenjäseneen, jolla on jo kotikunta.

Kotikuntaa ei anneta automaattisesti pelkän oleskeluluvan perusteella; tosiasiallista asumisaikomusta ja laissa säädettyä perustetta arvioidaan yhdessä.

4. Mitä kotikunta käytännössä tuo mukanaan?

Rekisteröinti on menettely; kotikunta on se, mikä muuttaa asemasi. DVV toteaa, että kotikunnan myötä sinulla on oikeus käyttää kotikuntasi palveluja, saada suomalainen henkilökortti ja ajokortti, käyttää viranomaisten palveluja ja saada taloudellisia etuuksia tai tukia. Ilman kotikuntaa oleskelulupa ja henkilötunnus jättävät sinut suurimmasta osasta tätä ulkopuolelle.

Suurin seuraus koskee terveydenhuoltoa. Kotikunta määrää hyvinvointialueesi – helsinkiläisillä järjestäjä on Helsingin kaupunki, joka ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen – ja tämä järjestäjä vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujesi järjestämisestä samoin ehdoin kuin muidenkin asukkaiden; kotikuntalaki (201/1994) sitoo nämä yhteen. Kiireellistä hoitoa annetaan Suomessa joka tapauksessa, mutta tavanomainen julkinen terveydenhuolto seuraa pääsääntöisesti kotikuntaa tai muuten Kelaa, EU-sääntöjä tai yksityistä vakuutusta.

Kotikunta ratkaisee myös äänioikeuden paikallisesti. Kunta- ja aluevaaleissa äänioikeus on jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävällä, jolla oli kyseisessä kunnassa kotikunta 51. päivänä ennen vaalipäivää. Suomen, EU-maiden, Islannin ja Norjan kansalaisille tämä riittää; muiden maiden kansalaisilla on lisäksi oltava ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta samaan päivämäärään mennessä.

5. Verkkolomake + henkilökohtainen DVV-käynti

Kotikuntalomakkeen lähettämisen jälkeen on noudatettava DVV:n vahvistusohjeita. Ajantasainen lomake edellyttää monelta hakijalta henkilökohtaista käyntiä DVV:n palvelupaikassa kuukauden kuluessa.

Pidä henkilöllisyyden todentamista varten mukana voimassa oleva passi tai henkilökortti sekä alkuperäiset asiakirjat, jotka tukevat hakemuksen perustetta. Ajan varaaminen ennen käyntiä voi vähentää viivästyksiä.

6. Tilapäinen ja vakituinen osoite

Alle vuoden oleskelussa tilapäinen osoite voi olla oikea ratkaisu. Vähintään vuoden oleskeluaikomuksessa ja kotikuntaperusteen täyttyessä vakituinen osoite ja kotikunta voivat tulla kyseeseen.

Kun osoite myöhemmin muuttuu, tehdään muuttoilmoitus aikaisintaan kuukautta ennen muuttoa ja viimeistään viikon kuluttua siitä, verkossa DVV:n tai Postin palvelussa. Jos kotikunta on jo olemassa, uutta kotikuntahakemusta ei tehdä pelkän osoitteenmuutoksen vuoksi.

7. Takautuva kotikunnan ja osoitteen alkupäivä

DVV toteaa, ettei rekisteröinnin alkupäivä voi olla ennen sitä päivää, jona kotikunnan edellytykset ensimmäisen kerran täyttyivät — esimerkiksi ennen kyseisen oleskeluluvan alkamista.

Ajantasainen lomake rajaa takautuvan päivän pääsääntöisesti 30 päivään ennen hakemusta. Jos ilmoitetaan tätä aikaisempi päivä, lomakkeen ohjeistuksen mukaan alkupäiväksi voi tulla hakemuksen päivämäärä.

8. Avioliitto-, lapsi- ja huoltajuustiedot

DVV rekisteröi perhesuhteet hakemuksesta ja asiakirjojen perusteella. Alkuperäisiä syntymä-, avioliitto-, huolto-, adoptio- tai avioeroasiakirjoja voidaan tarvita.

Ulkomaiset asiakirjat voivat maan ja asiakirjan mukaan edellyttää laillistamista tai apostillea sekä käännöstä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Se, että asiakirja on toimitettu maahanmuuttohakemuksessa, ei tarkoita, että DVV:n perhesuhderekisteröinti olisi tehty.

9. EU-, Pohjoismaa- ja EU:n ulkopuolisten erot

EU:n ulkopuolelta muuttava käyttää DVV:n rekisteröinnissä oleskelulupaa tai muuta laillista oleskeluperustetta. Yli kolme kuukautta oleskeleva EU:n, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalainen tekee ensin Migrin EU-rekisteröinnin ja hoitaa kotikunta- ja osoiteasiat sen jälkeen erikseen DVV:n kanssa.

Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansalaiset eivät käytä Migrin EU-rekisteröintiä; henkilötietojen ja oleskelun rekisteröinti kulkee DVV:n kautta. Suomi.fi-ohjeistus muistuttaa osoiteilmoituksesta niille Pohjoismaiden kansalaisille, jotka oleskelevat Suomessa yli kuusi kuukautta.

10. DVV:n tarkistuslista

DVV-asioinnin tavoitteena on, että väestötietojärjestelmän henkilöllisyys-, osoite-, kotikunta- ja perhetiedot ovat oikein.