Siirry pääsisältöön
    Tietokeskus
    Perhe

    Perhe-etuudet Suomessa 2026 — lapsilisä, vanhempainraha ja Kela-oikeus

    Kenelle lapsilisää maksetaan, vanhempainrahapäivät vuoden 2022 uudistuksen jälkeen, kotihoidon tuki, miten Kela-oikeus ratkaistaan sekä etuuksien vaikutus oleskelulupaan ja kansalaisuuteen.

    Lähteet tarkistettu · 2026-08-24Lukuaika · 3 min

    Lyhyt vastaus

    Perhe-etuudet maksaa Suomessa Kela, ja niillä on sama ennakkoehto: perheen on kuuluttava Suomen sosiaaliturvaan. Se ei seuraa automaattisesti osoitteen rekisteröinnistä; Kela arvioi maahan asettumisen erikseen ja hakemus tarvitaan. Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta, se ei ole tulosidonnainen eikä veronalainen; määrä kasvaa lapsiluvun mukaan ja yksinhuoltajaperheille maksetaan korotus. Vuoden 2022 uudistuksen jälkeen on raskausraha ja kummallekin vanhemmalle oma vanhempainrahakiintiö, josta osan voi luovuttaa toiselle. Vanhempainrahan päätyttyä alle 3-vuotiaan kotona hoitamiseen voi tulla kotihoidon tuki.

    1. Ensin Kela-oikeus: osoitteen rekisteröinti ei riitä

    Kaikki perhe-etuudet riippuvat siitä, kuuluuko perhe Suomen sosiaaliturvaan, eikä tämä seuraa automaattisesti osoitteen rekisteröinnistä DVV:hen. Kela ratkaisee erikseen, onko maahan asetuttu vakinaisesti, ja työhön perustuva kuuluminen määräytyy työsuhteen keston ja laadun mukaan. Siksi Kelaan kannattaa hakea heti Suomeen muuton jälkeen.

    Ratkaisu voidaan tehdä erikseen jokaisesta perheenjäsenestä: toinen vanhempi voi kuulua sosiaaliturvaan ja toinen ei, tai lapsi voi kuulua vaikka vanhempi ei kuulu. Etuuksia maksetaan takautuvasti vain rajoitetulta ajalta, joten hakemuksen lykkääminen tarkoittaa suoraan menetettyä rahaa.

    2. Lapsilisä

    Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Se ei ole tulosidonnainen: määrä ei muutu ansioiden mukaan eikä maksua veroteta. Määrä nousee portaittain lapsiluvun mukaan, joten toisesta ja sitä seuraavista lapsista maksettava summa poikkeaa ensimmäisestä. Yksinhuoltajaperheille maksetaan lisäksi korotus.

    Lisä maksetaan pääsääntöisesti lasta tosiasiallisesti hoitavalle vanhemmalle, ja vanhemmat voivat sopia saajan vaihtamisesta. Oikeus voi päättyä, jos lapsi muuttaa ulkomaille tai oleskelee siellä pitkään, ja tästä on ilmoitettava Kelalle. Ilmoittamatta jääneet muutokset johtavat myöhemmin takaisinperintään.

    3. Raskausraha ja vanhempainraha (vuoden 2022 uudistus)

    Vuoden 2022 uudistus korvasi vanhat äitiys- ja isyysrahat kahdella vaiheella. Ensin on raskausraha, joka alkaa ennen synnytystä ja kattaa synnytyksen ympärillä olevan jakson. Sen jälkeen alkaa vanhempainraha, ja kummallekin vanhemmalle annetaan oma päiväkiintiö. Osan kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, joten perhe voi jakaa päivät oman järjestelynsä mukaan.

    Määrä lasketaan aiemmista tuloista, ja vanhemmalle, jolla ei ole tuloja tai niitä on hyvin vähän, maksetaan vähimmäismäärä. Päiviä voi käyttää joustavasti useassa jaksossa, kunnes lapsi saavuttaa säädetyn iän. Osittaisen vanhempainrahan saaminen työn ohella voi olla mahdollista, mutta se riippuu työtunneista ja siitä on ilmoitettava Kelalle.

    4. Kotihoidon tuki ja valinta varhaiskasvatuksen rinnalla

    Kun vanhempainrahapäivät päättyvät, perhe valitsee varhaiskasvatuksen ja kotona hoitamisen välillä. Jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona, kyseeseen voi tulla kotihoidon tuki; osa kunnista maksaa siihen oman lisänsä, joten määrä riippuu asuinkunnasta.

    Valinta ei ole vain rahakysymys. Varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys lapsen suomen tai ruotsin oppimisessa ja perheen paikallisen verkoston syntymisessä, ja pitkä kotihoitojakso voi jättää lapsen kielellisesti heikompaan asemaan kouluikään mennessä. Pitkä poissaolo työmarkkinoilta vaikuttaa myös vanhemman myöhempään työttömyysturvaan ja eläkekertymään.

    5. Perhe-etuuksien vaikutus oleskelulupaan ja kansalaisuuteen

    Perhe-etuuksia ja viimesijaista toimeentulotukea ei arvioida samalla tavalla. Lapsilisä, raskausraha ja vanhempainraha ovat yleisiä perhe-etuuksia, eikä niiden saaminen sinänsä ole kielteinen merkki oleskeluluvan tai kansalaisuuden kannalta. Sen sijaan jatkuva toimeentulotuen varassa eläminen arvioidaan toimeentuloedellytystä tarkasteltaessa toisin.

    Se, mitkä tulot lasketaan perheenyhdistämisen toimeentuloedellytykseen, on eri kysymys, eikä kaikkia etuuksia hyväksytä tuloksi. Ennen hakemista kannattaa tarkistaa, mitkä maksut otetaan huomioon: väärään erään perustuva laskelma on yksi yleisimmistä hylkäyksen syistä.

    Usein kysytyt kysymykset

    Yleisimmät kysymykset aiheesta

    Rekisteröin osoitteeni — alkaako lapsilisä automaattisesti?

    Ei. Kela-oikeus on erillinen päätös ja etuutta on haettava. Takautuva maksu on rajattu, joten hakemuksen lykkääminen aiheuttaa menetyksiä.

    Verotetaanko lapsilisää ja riippuuko se palkasta?

    Ei kumpaakaan. Lapsilisää ei veroteta eikä se ole tulosidonnainen; määrä määräytyy lapsiluvun ja yksinhuoltajuuden mukaan.

    Vahingoittaako perhe-etuuksien saaminen kansalaisuushakemusta?

    Yleiset perhe-etuudet, kuten lapsilisä ja vanhempainraha, eivät sinänsä ole kielteinen seikka. Arvioinnissa merkitsee se, perustuuko toimeentulo jatkuvasti viimesijaiseen toimeentulotukeen.

    Aiheeseen liittyvät oppaat

    Viralliset lähteet

    Tätä opasta varten on tarkistettu alla olevat viralliset tai julkiset lähteet. Viranomaisen ajantasainen ohje on aina ensisijainen.

    Aiheeseen liittyvä ENB-palvelu

    Perheenyhdistäminen Suomessa

    Asiakirjapainotteista tukea puolisoille, lapsille, huoltajille ja perheenkokoajille perhesiteen perusteella tehtävän oleskelulupahakemuksen valmisteluun.

    Opas on yleistä tietoa. Palvelussa arvioidaan tilanteesi ja asiakirjasi tapauskohtaisesti.

    Tutustu palveluun

    Tarvitsetko tapauskohtaista arviota?

    Yleisopas ei korvaa henkilökohtaista maahanmuutto-, vero-, yritys- tai oikeudellista arviota. ENB voi arvioida tilanteesi ja asiakirjasi erikseen.