Perheenyhdistämisen hylkäys ja valitus 2026

1. Yleiset hylkäysperusteet

Perheenyhdistämisen hylkäykset perustuvat yleensä yhteen kolmesta: toimeentuloedellytys ei täyty, perhesidettä ei ole näytetty, tai suhteen aitoutta epäillään. Näitä erottelematta kirjoitettu valitus ei kosketa päätöksen perustaa.

Valitusosoitus tulee päätöksen mukana ja ohjaa menettelyn: mihin hallinto-oikeuteen, missä ajassa, millä liitteillä ja miten. Ilman valitusta päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan päättyessä. Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen, asia palautuu Maahanmuuttovirastolle; tuomioistuin ei myönnä lupaa itse.

Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, tie kapenee mutta ei sulkeudu: korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan valituslupa, ja jos sitä ei myönnetä, päätös on lainvoimainen. Useimmista päätöksistä peritään maksu; tarkista summa tuomioistuimelta.

2. Mahdollinen näyttö

Näyttö seuraa perustetta: toimeentulohylkäyksissä palkkalaskelmat, verotiedot ja tiliotteet; perhesidehylkäyksissä viralliset asiakirjat ja tarvittaessa DNA; suhteen aitoutta epäiltäessä yhteisen elämän jäljet — yhteinen osoite, matkat, viestintä ja todistajanlausunnot.

Migrin päätöksen jälkeen syntynyttä näyttöä — esimerkiksi sponsorin uusi työsopimus tai pariskunnalle syntynyt lapsi — voidaan yleensä toimittaa valituksen yhteydessä tai sen ollessa vireillä, koska tuomioistuin arvioi asiaa sellaisena kuin se on ratkaisuhetkellä. Kerro valituksessa, mihin päätöksen perusteeseen kukin uusi asiakirja vastaa.

Muunkieliset asiakirjat on käännettävä, ja ulkomaiset väestötietoasiakirjat voivat vaatia saman laillistuksen kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Numeroi liitteet ja viittaa niihin valituksessa numerolla, jotta tuomioistuin näkee heti, mitä kohtaa kukin liite todistaa.

3. Lapsiasioiden erityispiirteet

Lapsiasiassa huoltajuus, toisen huoltajan suostumus, todellinen perhesuhde ja lapsen etu arvioidaan erikseen.

Lapsen etu ei ole kaava, jonka päätös voi mainita ohimennen: tuomioistuin tarkistaa, onko päätöksessä todella punnittu sitä. Valitus on vahvempi, kun se osoittaa lapsen konkreettisen tilanteen — kuka lapsesta on huolehtinut, koulunkäynnin, terveyden, yhteydenpidon Suomessa olevaan vanhempaan ja sen, mitä kielteinen päätös merkitsee lapsen arjelle — koulun, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiakirjoin eikä pelkästään vanhempien kertomana.

4. Miten suhteen aitous osoitetaan asiakirjoin

Perheasioissa yleisin peruste ei ole se, että suhdetta sinänsä epäiltäisiin, vaan se, ettei esitetty näyttö anna seurata suhdetta jaksoittain. Yksi vihkitodistus tai muutama valokuva ei osoita pitkän suhteen jatkuneen. Vakuuttavaa on aikajana: kolmansien osapuolten tuottamat, päivätyt tiedot järjestyksessä ensitapaamisesta tähän päivään.

Nämä tiedot ovat tavallisen elämän jälkiä: lento- ja majoitusvaraukset, passin maahantulo- ja maastalähtöleimat, yhteiset vuokrasopimukset tai laskut, rahansiirrot, säännöllisen viestittelyn ajanjaksot näyttävät kuvakaappaukset, hää- tai kihlajaiskutsut, perheenjäsenten lausunnot. Kaikkia ei tarvita; riittää se, millä aikajanasta saa aukottoman. Jos erossa vietettyjä jaksoja on, syyn selittäminen on vahvempaa kuin niiden sivuuttaminen.

5. Mitä tehdä, kun kielteinen päätös perustuu tuloihin

Kun kielteinen päätös perustuu tuloihin, on ensin ymmärrettävä, miten laskelma on tehty: mitkä kuukaudet on otettu, mitkä tuloerät on laskettu mukaan, mitkä ei, ja onko perheen koko otettu oikein. Päätös kertoo nämä yleensä selvästi. Jos jokin erä on arvioitu väärin, valitus alkaa sen osoittamisesta — ja tämä on kohta, jonka voi voittaa ilman yhtään uutta asiakirjaa.

Jos laskelma oli oikein, kysymys muuttuu: onko tulo noussut päätöspäivän jälkeen? Uusi korkeampipalkkainen sopimus, lisätyö, ylennys tai puolison työn aloittaminen ei osoita päätöstä vääräksi vaan tilanteen uudeksi. Tämä ero määrää strategian: väärä laskelma kuuluu valitukseen, kun taas jälkikäteen syntynyt tilanne ratkeaa usein nopeammin uudella hakemuksella. Molempien punnitsemiseksi ja määräaikojen pitämiseksi kalenteri on laadittava heti päätöksen saapuessa.

Luvut ovat julkisia, joten laskelman voi tarkistaa arvaamisen sijaan. Ensimmäisessä kuntaryhmässä perheen taulukko on ensimmäiselle aikuiselle 1 210 € netto kuukaudessa, toiselle aikuiselle ja ensimmäiselle lapselle 610 €, toiselle lapselle 480 € ja jokaiselle seuraavalle 360 €; toisessa ryhmässä 1 090 / 550 / 550 / 430 / 320 € ja muissa kunnissa 1 030 / 520 / 520 / 410 / 310 €. Kahdelta aikuiselta Helsingissä edellytetään siis 1 820 € netto kuukaudessa ja kahdelta aikuiselta ja yhdeltä lapselta 2 430 €. Vertaa oma tilanne ensin tähän taulukkoon: kielteinen päätös johtuu useammin siitä, mitkä kuukaudet Migri otti ja mitkä tuloerät se laski mukaan, kuin itse rajasta.

6. Määräaika, oikeudenkäyntimaksu ja tuomioistuimen ratkaisuvaihtoehdot

Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista, ja päätöksen liitteenä oleva valitusosoitus nimeää toimivaltaisen hallinto-oikeuden. Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa; sitä ei peritä, jos tuomioistuin muuttaa päätöstä valittajan eduksi, ja oikeusapu voi kattaa sen.

Jos valitus menestyy, tuomioistuin yleensä kumoaa päätöksen ja palauttaa asian Migriin, joka ratkaisee sen uudelleen tuomioistuimen perustelujen pohjalta. Jos valitus hylätään, jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa, ja sen oikeudenkäyntimaksu on 610 euroa. Valitus ei anna ulkomailla olevalle perheenjäsenelle oikeutta tulla Suomeen tai oleskella täällä sen vireillä ollessa.

Valitus ja uusi hakemus ovat erillisiä menettelyjä, ja ne voivat olla vireillä rinnakkain. Jos hylkäys perustui seikkaan, joka on sittemmin muuttunut, kuten perheenkokoajan tuloihin, uusi hakemus uusin selvityksin ratkeaa usein valitusta nopeammin.