Työperusteisen oleskeluluvan hylkäys ja valitus 2026

1. Luokittele hylkäysperuste

Ennen valituksen kirjoittamista on ratkaistava, mihin päätös tosiasiassa perustui. Suurin osa työperusteisista hylkäyksistä jakautuu muutamaan perusteeseen, ja kukin vaatii aivan erilaista näyttöä.

Tämän vaiheen ohittavat valitukset muistuttavat toisiaan: ne vastaavat johonkin, mitä päätöksessä ei sanottu. Uusi tehtävänkuvaus ei kumoa havaintoa, jonka mukaan palkka jäi työehtosopimuksen alle.

Päätökseen liitetty valitusosoitus ohjaa loput: siinä nimetään hallinto-oikeus, valitusaika, tarvittavat liitteet ja toimitustavat. Kaikkiin päätöksiin ei saa hakea muutosta, ja jos näin on, se kerrotaan päätöksessä.

2. Valitusta vahvistava näyttö

Näytön on vastattava perustetta täsmälleen. Palkkaperusteiseen hylkäykseen vastaa laskelma siitä, mikä työehtosopimuksen kohta tuottaa minkä summan — ei työnantajan yleisluontoinen kirje.

Valituksen on vastattava päätöksen tosiasia- ja oikeuskysymyksiin yksi kerrallaan. "Liitimme uuden sopimuksen" ei ole perustelu: on osoitettava, missä päätös meni pieleen, millä asiakirjalla ja miksi.

Hallinto-oikeus voi hylätä valituksen tai kumota päätöksen. Kumotessaan se palauttaa asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi — tuomioistuin ei myönnä lupaa itse.

3. Työnteko-oikeus valituksen aikana

Kun jatkolupa hylätään yhdessä maastapoistamispäätöksen kanssa, 12.6.2026 alkaen voimassa olevat säännöt voivat sallia työnteon siihen asti, kunnes päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Migrin mukaan tämä on tyypillisesti noin 30 päivää tiedoksiannosta; jos hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon, työnteko-oikeus voi jatkua valituksen ratkaisuun asti.

Jos et valita, päätös tulee lainvoimaiseksi valitusajan päättyessä. Sen jälkeen ainoa reitti on uusi hakemus, eikä uusi hakemus palauta jo päättynyttä statusta.

Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen, tie kapenee mutta ei sulkeudu: korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan valituslupa. Jos lupaa ei myönnetä, päätös on lainvoimainen. Useimmista hallinto-oikeuden päätöksistä peritään maksu; tarkista summa ja mahdolliset vapautukset tuomioistuimelta.

4. Kohdistuiko kielteinen päätös työntekijään, työnantajaan vai työhön?

Työlupahakemus tutkii kolmea tekijää yhdessä: henkilöä itseään, työn luonnetta ja työnantajan tilannetta. Kielteinen päätös kertoo yleensä erillisissä kappaleissa, kumpaan näistä se perustuu. Valitusstrategia seuraa täysin tästä, sillä kukin korjataan eri suunnasta: henkilöä koskeva peruste henkilökohtaisin asiakirjoin, työtä koskeva peruste tehtävänkuvauksella ja palkalla, työnantajaa koskeva peruste yhtiön talous- ja rekisteritiedoin.

Työnantajaan perustuvat perusteet jäävät useimmin huomaamatta. Yhtiön verovelka, kyvyttömyys osoittaa palkanmaksukykyä, alan työehtosopimuksen noudattamatta jättäminen tai aiemmassa vastaavassa asiassa ilmennyt ongelma voivat kaikki päätyä päätökseen. Pelkästään työntekijän laatima valitus jää tällöin puutteelliseksi; työnantajan on tuotettava omat asiakirjansa, ja se on pisimpään kestävä vaihe.

5. Palkkaan ja työehtosopimukseen perustuvaan kielteiseen päätökseen vastaaminen

Tämä peruste esiintyy kahdessa muodossa. Ensimmäinen on palkan jääminen kategorialle asetetun rajan alle; se on numeerinen toteamus ja muuttuu vain osoittamalla, että sopimus tosiasiassa määrää korkeamman summan tai että laskelmaan on otettu väärä erä. Toinen on se, että palkka ylittää rajan mutta jää alan työehtosopimuksen määräämän tason alle; tämä on yleisempi ja huonommin tunnettu.

Jälkimmäisessä tapauksessa työ on osoittaa, mitä työehtosopimusta sovelletaan ja mikä palkkaryhmä siinä kattaa tämän tehtävän. Jos yhtiö katsoo oman analyysinsä perusteella tehtävän kuuluvan toiseen ryhmään, se on perusteltava. Useimmissa asioissa ratkaisu on nostaa sopimus oikealle tasolle ja toimittaa korjattu sopimus; se voi ratketa nopeammin uudella hakemuksella kuin valituksella. Molempia reittejä on punnittava yhdessä eikä kumpaakaan määräaikaa saa menettää.

6. Valitus vai korjattu uusi hakemus?

Nämä kaksi reittiä vastaavat eri kysymyksiin. Valitus väittää päätöksen olleen virheellinen sen antamishetkellä käytettävissä olleiden tietojen perusteella; tuomioistuin tutkii päätöksen oikeellisuuden. Uusi hakemus taas väittää tilanteen muuttuneen: palkkaa on korotettu, sopimus korjattu, puuttuva asiakirja toimitettu. Jos päätös oli oikeudellisesti oikea mutta kielteinen korjattavissa olevan puutteen vuoksi, uusi hakemus tuottaa yleensä nopeamman tuloksen.

Jos päätöksessä sen sijaan on aito arviointivirhe — tehtävän kategoria on ymmärretty väärin tai toimitettua asiakirjaa ei ole otettu huomioon — valitus on oikea reitti, ja korjattava asia kirjautuu. Joissakin tilanteissa molempia kuljetetaan rinnakkain: valitusaika turvataan ja samalla tehdään korjattu uusi hakemus. Tällaisessa rakenteessa on arvioitava etukäteen, kumpi asia ratkeaa ensin ja miten toinen vaikuttaa toiseen.

7. Voiko Suomessa oleskella valituksen aikana?

Vastaus riippuu siitä, oliko hylätty hakemus ensimmäinen lupa vai jatkolupa. Ensimmäistä oleskelulupaa haetaan Suomen ulkopuolelta, joten henkilö ei ole täällä ja valitusta hoidetaan ulkomailta. Hylätyssä jatkohakemuksessa henkilö on maassa ja tilanne on toinen: sen yhteydessä on voitu antaa maasta poistamispäätös, ja se, milloin oleskelu muuttuu laittomaksi, näkyy päätöksestä.

Tässä jälkimmäisessä tilanteessa on tarkistettava kolme asiaa samanaikaisesti: milloin oleskeluoikeus päättyy, jatkuuko työnteko-oikeus ja milloin täytäntöönpano voi alkaa. Tarvittaessa valituksen ohella pyydetään täytäntöönpanon kieltoa. Näiden kolmen vastaus on luettava päätöksestä eikä yleistiedosta; kategorioiden välillä on eroja, ja väärä oletus on tässä kallein virhe.

8. Työnantajan rooli valituksessa

Työlupa-asioissa valitus on muodollisesti hakijan oikeus, mutta suuri osa sisällöstä tulee työnantajalta. Tehtävän täsmentäminen, palkkarakenteen selittäminen, työehtosopimuksen soveltamisen osoittaminen ja yhtiön maksukyvyn dokumentointi eivät ole asioita, jotka työntekijä voi tehdä yksin. Valituspäätöksen syntyessä on siksi jaettava työ työnantajan kanssa.

Käytännöllinen tapa on listata työnantajalta tulevat asiakirjat ja määrittää kullekin vastuuhenkilö ja päivämäärä. Pisimpään kestävät yleensä kirjanpidosta tulevat talousasiakirjat ja henkilöstöhallinnosta tuleva tehtävänkuvauksen päivitys. Myös työnantajan haluttomuus osallistua on tietoa: silloin on arvioitava, onko asia aidosti kestävällä pohjalla ja olisiko uusi hakemus toisen työnantajan kanssa realistisempi.

9. Valitusaika, oikeudenkäyntimaksu ja tuomioistuimen ratkaisut

Valitusaika Migrin kielteisestä päätöksestä on pääsääntöisesti 30 päivää, ja se lasketaan päivästä, jona päätös katsotaan saaduksi tiedoksi, ei päätökseen merkitystä päivämäärästä; valitusosoitus kertoo, miten tiedoksianto lasketaan. Myöhässä tehtyä valitusta ei tutkita, joten on turvallisempaa jättää valitus ajoissa ja täydentää puuttuvat asiakirjat jälkikäteen kuin odottaa valmista aineistoa.

Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa Migrin päätöstä valittajan eduksi, eikä oikeusapua saava maksa sitä. Hallinto-oikeus voi hylätä valituksen tai kumota päätöksen ja palauttaa asian Migrille; se ei myönnä lupaa itse. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan valituslupa, ja siellä maksu on 610 euroa.