Karkotuspäätös Suomessa 2026 — valitus ja täytäntöönpano

1. Kriittinen 30 päivän aikajana

2. Milloin oleskelulupa lakkaa?

Vuoden 2026 muutos täsmensi luvan lakkaamisen ajankohtaa: oleskelulupa voi lakata heti, kun Migri tekee karkotuspäätöksen. Siksi oleskelun, työnteon ja täytäntöönpanon arviointi on erityisen tärkeää tehdä erikseen.

3. Mitä hallinto-oikeudelta voidaan pyytää?

Aineellisen valituksen ohella voi pyytää täytäntöönpanokieltoa. Pyyntö on perusteltava, ja siinä on selostettava maasta poistamisen konkreettiset seuraukset sekä merkitykselliset perhe- ja yksityiselämään, terveyteen tai muihin olosuhteisiin liittyvät seikat.

4. Käännyttäminen ja karkottaminen ovat eri asioita

Suomen laissa maasta poistamisella on kaksi eri muotoa, ja päätöksen riitauttamisen strategia riippuu siitä kumpi on kyseessä. Käännyttäminen koskee henkilöä, jolla ei ole koskaan ollut oleskelulupaa tai joka on juuri saapunut, ja se tehdään rajalla tai pian sen jälkeen. Karkottaminen koskee henkilöä, jolla on ollut oleskelulupa ja joka on asettunut maahan, ja se on ankarampi toimenpide.

Ero ei ole vain termikysymys. Karkottamispäätöksessä viranomaisen on punnittava henkilön siteet Suomeen — asumisaika, perhe, työ, lasten koulu, terveys — suhteessa perusteen vakavuuteen. Tämä punninta näkyy päätöksen perusteluissa ja on valituksen tuottoisin kohde: sen osoittaminen, että punninta on tehty ohuesti tai jätetty tekemättä, on usein tehokkaampaa kuin itse tapahtumista kiisteleminen.

5. Valitus ei yksin keskeytä täytäntöönpanoa

Vaarallisin oletus on, että valituksen jättäminen tekee päätöksestä täytäntöönpanokelvottoman. Osa maasta poistamispäätöksistä voidaan panna täytäntöön valituksen ollessa vireillä, ja sen estämiseksi tuomioistuimelta on erikseen pyydettävä täytäntöönpanon kieltämistä. Pyyntö on esitettävä nimenomaisesti ja perustellusti jo valituksessa; sen voi tehdä erikseenkin, mutta ei myöhässä.

Pyyntö arvioidaan pääasiasta riippumatta: tuomioistuin tarkastelee, tekisikö maasta poistaminen valituksesta merkityksettömän ja aiheutuisiko peruuttamatonta haittaa. Perustelujen on siksi oltava konkreettisia — perheside, kesken oleva hoito, lapsen lukuvuosi, jatkuva työsuhde. Yleisin sanakääntein kirjoitettu pyyntö hylätään useimmiten.

6. Millä perusteilla karkottaminen tulee kyseeseen

Karkottaminen tulee kyseeseen henkilölle, joka on ollut Suomessa oleskeluluvalla, eikä sillä ole yhtä ainoaa syytä. Yleisimmät perusteet ovat nämä: oleskelun muuttuminen laittomaksi luvan peruuttamisen tai jatkamatta jättämisen jälkeen, lupahakemuksessa annettujen virheellisten tietojen paljastuminen jälkikäteen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen perustuva arvio sekä tietyistä rikoksista tuomitut rangaistukset.

Se, mikä peruste on kyseessä, määrää hakemuksen rakentamisen. Teknisesti laittomaksi muuttunut oleskelu ja yleiseen järjestykseen perustuva päätös eivät edellytä samaa puolustusta. Ensimmäisessä on usein mahdollista osoittaa tilanteen korjattavuus — uusi lupaperuste, korjattu hakemus. Jälkimmäisessä korostuu suhteellisuusarviointi: Suomessa vietetty aika, perhesiteet, lasten asema ja paluumaassa kohdattavat olosuhteet punnitaan yhdessä.

7. Miksi täytäntöönpanosta tuli kriittinen 12. kesäkuuta 2026 jälkeen

Aiemmin valituksen kohteena olevan karkotuspäätöksen täytäntöönpano odotti useimmiten tuomioistuimen ratkaisua. Voimaan 12. kesäkuuta 2026 tulleiden muutosten myötä valitus ei enää tietyissä muissa kuin rikosperusteisissa karkotusasioissa keskeytä täytäntöönpanoa automaattisesti. Migrin mukaan päätös voi tulla täytäntöönpanokelpoiseksi valitusajan kuluttua, yleensä 30 päivää tiedoksiannosta.

Käytännön seuraus on tämä: oletus "olen valittanut, joten olen täällä kunnes tuomioistuin ratkaisee" ei ole enää turvallinen jokaisessa asiassa. Valituksen ohella on tarvittaessa pyydettävä erikseen hallinto-oikeudelta täytäntöönpanon kieltoa. Pyyntö muodostaa valituksessa oman osionsa ja selittää konkreettisesti, miksi täytäntöönpanon tulisi odottaa — perhetilanne, lapset, kesken oleva hoito, työn luonne. Jos sitä ei pyydetä, tuomioistuin ei keskeytä täytäntöönpanoa omasta aloitteestaan.

8. Miten suhteellisuus osoitetaan

Karkotusasioissa tuomioistuin arvioi, onko toimenpide oikeasuhtainen henkilön tilanteeseen nähden. Arviointiin vaikuttavat seikat ovat konkreettisia eivätkä yleisiä: Suomessa keskeytyksettä vietettyjen vuosien määrä, työhistoria ja verotiedot, kielitaito, puolison ja lasten asema, lasten koulunkäynti ja kieli, terveydentila ja hoidon jatkuvuus sekä siteiden heikkous paluumaassa.

Jokainen näistä on tuettava asiakirjoin; kertomus yksin ei riitä. Työhistoriaan tulorekisteriote, lapsiin koulun kirje ja todistukset, terveyteen lääkärinlausunto, perhesiteeseen väestötiedot. Näiden kokoaminen aikajanaksi hakemusta valmisteltaessa — mitä minäkin vuonna tapahtui — helpottaa tuomioistuinta näkemään kokonaisuuden. Samat asiakirjat hajanaisina liitteinä vaikuttavat paljon vähemmän.

9. Voiko työntekoa jatkaa valituksen aikana?

Tämä on hakemuksen useimmin sekoitettu kohta, eikä siihen ole yhtä vastausta. Jos karkotuspäätös liittyy hylättyyn jatkohakemukseen ja asia kuuluu 12. kesäkuuta 2026 uudistuksen piiriin, Migri kertoo työnteko-oikeuden jatkuvan siihen asti, kunnes päätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi. Jos tuomioistuin kieltää täytäntöönpanon, työnteko-oikeus voi jatkua siihen asti, kunnes se ratkaisee valituksen. Ensimmäisen oleskeluluvan hylkäyksessä ja muissa tilanteissa sovelletaan eri sääntöjä.

Työnantajalle tämä epävarmuus on riski, koska luvattoman työnteon seuraukset sitovat myös työnantajaa. Kortin päivämäärän katsominen ei siksi riitä; on tarkistettava, mihin työnteko-oikeus perustuu ja onko peruste yhä voimassa. Epäselvässä tilanteessa kirjallisen vahvistuksen pyytäminen Migriltä suojaa sekä työntekijää että yhtiötä. Vahvistuksen hankkiminen päätöspäivästä alkaen on paljon parempi ratkaisu kuin työsuhteen keskeyttäminen.

10. Korkeimman hallinto-oikeuden vaihe ja valituslupa

Jos hallinto-oikeuden päätös on myös kielteinen, asia ei siirry ylempään tuomioistuimeen itsestään. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen pääseminen edellyttää yleensä valituslupaa, eikä lupaa myönnetä jokaiseen asiaan; laissa edellytettyjen erityisten edellytysten on täytyttävä. Tämä vaihe on siksi erillinen hakemus eikä ensimmäisen valituksen jatko, ja sillä on oma määräaikansa.

Täytäntöönpano arvioidaan tässäkin vaiheessa erikseen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen hakeminen ei automaattisesti keskeytä maasta poistamista jokaisessa tapauksessa; tarvittaessa täytäntöönpanon kieltoa on pyydettävä myös täällä. Realistisuus jatkamispäätöstä tehtäessä on tärkeää: jos valituslupaa ei myönnetä, hallinto-oikeuden päätös jää voimaan. Suurimman panoksen laittaminen ensimmäiseen valitukseen on siksi yleensä tuottavampaa kuin toivo asian viemisestä seuraavaan vaiheeseen.

11. Ensimmäinen viikko päätöksen tiedoksiannon jälkeen

Näissä asioissa menetettyä aikaa ei saa takaisin, koska määräajat ovat lyhyitä eikä täytäntöönpano välttämättä enää odota. Ensimmäisen päivän tehtävät ovat selvät: kirjaa tiedoksiantopäivä, lue valitusaika ja toimivaltainen tuomioistuin itse päätöksestä, erota päätöksen karkotusta ja maahantulokieltoa koskevat osat ja merkitse muistiin, milloin täytäntöönpano voi alkaa. Nämä neljä tietoa määrittävät jokaisen seuraavan askeleen aikataulun.

Ensimmäiseen viikkoon kuuluu toinen tehtäväjoukko: laadi luettelo tarvittavista asiakirjoista ja pyydä heti ne, joiden on tultava muualta, kerro työnantajalle työnteon tilanteesta, ota yhteys kouluun jos lapsia on ja sovi tapaaminen oikeudellisen neuvonantajan kanssa. Jos täytäntöönpanon kieltoa aiotaan pyytää, sitä tukevat asiakirjat on koottava myös tämän viikon aikana; pyyntö menee valituksen mukana, eikä sen lisääminen jälkikäteen ole aina mahdollista.