Käännyttäminen ja vapaaehtoinen paluu Suomessa 2026

1. Käännyttäminen vai karkotus?

Ensimmäisen luvan hylkäys johtaa yleensä käännyttämiseen; luvalla jo asuneen jatkoluvan hylkäys tai peruuttaminen yleensä karkotukseen.

2. 30 päivän vapaaehtoinen paluu

Vapaaehtoisen paluun määräajan alkaminen tulee laskea päätöksen täytäntöönpanosäännöistä. Laiminlyönti voi johtaa poistamiseen ja maahantulokieltoon.

3. Tarkistuslista päätöksen jälkeen

4. Miksi vapaaehtoinen paluu on tärkeä?

Päätöksessä asetettu vapaaehtoisen paluun aika ei ole muodollisuus vaan valinta, joka muovaa seuraavia vuosia. Aikarajan sisällä omin järjestelyin poistuvalle ei pääsääntöisesti määrätä maahantulokieltoa tai se on lyhyempi; ajan kuluttua umpeen poistaminen pannaan täytäntöön ja siihen liittyy yleensä kielto. Ero vaikuttaa suoraan mahdollisuuteen saada myöhemmin viisumi tai uusi oleskelulupa.

Ajassa poistuminen ei sulje asiaa: valitusoikeus on erillinen kysymys, eikä maasta poistuminen ole siitä luopumista. Nämä kaksi on kuitenkin suunniteltava yhdessä — jos aiot jäädä maahan valituksen ajaksi, täytäntöönpanon kieltämistä on pyydettävä erikseen, sillä muuten määräaika juoksee edelleen.

5. Paluuseen saatavissa oleva tuki

Vapaaehtoisessa paluussa ihmistä ei jätetä täysin yksin. Suomessa on avustetun vapaaehtoisen paluun järjestely, ja sen piiriin kuuluville voidaan korvata matkakuluja, järjestää matka ja joissakin tapauksissa tukea uudelleenkotoutumista paluun jälkeen. Kuka kuuluu piiriin ja mitä tukea annetaan, riippuu tilanteesta, ja hakemus tehdään ennen maasta poistumista.

Käytännön valmistelu kuuluu myös tähän vaiheeseen: passin tai matkustusasiakirjan voimassaolo, pankkitilin sulkeminen tai käyttöoikeuden säilyttäminen, vero- ja vuokrasuhteiden päättäminen, lapsen koulupaikan päättäminen ja kopio terveystiedoista. Näitä on lähdön jälkeen vaikea hoitaa etänä.

6. Käännyttäminen ja karkottaminen eivät ole sama asia

Nämä kaksi päätöstä koskevat eri tilanteita ja niiden seuraukset eroavat. Käännyttämistä käytetään yleensä henkilöihin, joilla ei vielä ole oleskelulupaa tai jotka oleskelevat lyhytaikaisen oikeuden nojalla; maahantulo estetään tai henkilön edellytetään poistuvan lyhyessä ajassa. Karkottaminen taas koskee oleskeluluvalla Suomessa olleen henkilön aseman päättämistä, ja se on raskaampi toimenpide.

Erolla on käytännön merkitystä kolmessa kohdassa: mitä menettelyä sovelletaan, kuinka pitkä valitusaika on ja milloin päätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi. Yleiseen tietoon nojaaminen lukematta, kumpi henkilökohtainen päätös on, on yleisin syy määräajan menettämiseen. Päätöksen otsikko ja sen perusteena oleva säännös osoittavat tämän; jos asia on epäselvä, se on ensimmäinen kysymys oikeudelliselle neuvonantajalle.

7. Miksi vapaaehtoinen paluu on eri vaihtoehto

Vapaaehtoinen paluu on maasta poistumista omalla päätöksellä ja hallitusti; se eroaa maasta poistamisesta sekä menettelyltään että lopputulokseltaan. Prosessi on suunniteltavissa: lähtöpäivä sovitaan, asiakirjat täydennetään, tavarat järjestetään ja paluuseen voidaan valmistautua. Joissakin tilanteissa on ohjelmia, jotka kattavat matkakulut ja tuen paluun jälkeen.

Tärkein ero koskee maahantulokieltoa. Määräajassa omasta tahdostaan poistuvaa voidaan arvioida maahantulokiellon osalta eri tavalla kuin väkisin poistettua. Tämä vaikuttaa suoraan mahdollisuuteen hakea uudelleen tulevaisuudessa. Päätöksen saapuessa ensimmäinen kysymys ei siis ole "miten jään" vaan "mikä poistumisen tapa rajoittaa tulevaisuuttani vähiten".

8. Mitä on hoidettava ennen lähtöä

Kun lähtö on suunniteltavissa, on mahdollista olla jättämättä mitään ratkaisematta — ja sillä on myöhemmin merkitystä. Hoidettavia ovat vuokrasopimus sekä sähkö-, internet- ja puhelinliittymät; pankkitili ja mahdolliset lainat; verotilanne ja viimeiset ilmoitukset; työsuhteen päättymisasiakirjat ja mahdolliset maksamattomat palkkasaatavat; sekä lasten koulutiedot. Myös muuttoilmoitus DVV:lle on tehtävä.

Näiden asianmukainen päättäminen ei ole vain käytännön mukavuutta. Kun tulevaisuudessa tehdään uusi hakemus, aiemman jakson hallittu päättäminen on hakemuksessa myönteinen tekijä; maksamattomat velat, päättämättömät liittymät ja vastaamatta jääneet viranomaiskirjeet jäävät sen sijaan taakse ongelmiksi. Osoitteen jättäminen ja postin edelleenohjaus tekevät myös myöhemmän kirjeenvaihdon perille pääsyn mahdolliseksi.

9. Mikä määrää maahantulokiellon pituuden

Maahantulokielto ei ole automaattinen eikä yhdenmukainen; sen pituus määräytyy tapauksen vakavuuden mukaan. Arvioinnissa punnitaan yhdessä, kuinka pitkään oleskelu muuttui laittomaksi, noudatettiinko annettua määräaikaa, annettiinko vääriä tietoja, liittyykö asiaan yleisen järjestyksen näkökohta ja millaiset ovat henkilön perhesiteet Suomessa. Kielto kirjoitetaan päätöksen erilliseksi osaksi ja sen perustelut ovat luettavissa.

Myös kiellon laajuus on tärkeä. Suomen antama kielto voi Schengenin tietojärjestelmään merkittynä vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin — se vaikeuttaa pääsyä koko alueelle eikä vain Suomeen. Päätöksestä on siksi luettava kiellon pituuden lisäksi sen laajuus. Ennen uutta hakemusta on hyödyllistä varmistaa, että päättynyt kielto on tosiasiassa poistettu rekistereistä.

10. Uudelleen hakeminen myöhemmin

Lähteminen ei tarkoita, että ovi olisi pysyvästi sulkeutunut. Jos maahantulokieltoa ei ole tai se on päättynyt, uusi hakemus voidaan tehdä uudella perusteella — työ, perhe, opiskelu. Uutta hakemusta ei arvioida irrallaan menneestä; aiempi päätös ja tuon ajan käyttäytyminen näkyvät asiakirjoissa. Uuden hakemuksen on siksi selvitettävä historia ja osoitettava, mikä on sen jälkeen muuttunut.

Selvityksen tulee olla selkeyttä eikä puolustelua: mitä tapahtui, minä päivinä, miten se päättyi ja mikä peruste on nyt. Aiemman lähdön vapaaehtoisuus ja hallittu luonne saa tässä arvonsa; päätetyt tilit, maksetut velat ja ajallaan tehdyt ilmoitukset käyvät konkreettisesta näytöstä. Useimmissa tapauksissa uusi hakemus on tehtävä Suomen ulkopuolelta, joten aikataulu ja asiakirjat on valmisteltava ennen matkaa.

11. Miten perhe ja lapset muuttavat prosessia

Jos perheessä on lapsia, arviointiin tulee lisäkriteeri: lapsen etu. Se ei tarkoita, että päätös olisi automaattisesti myönteinen; lapsen ikä, Suomessa vietetty aika, koulunkäynti, kieli ja sosiaaliset siteet sekä paluumaan olosuhteet on kuitenkin arvioitava erikseen. Näiden esittäminen hakemuksessa konkreettisesti on paljon tehokkaampaa kuin niihin viittaaminen yleisluontoisesti.

Tilanteet, joissa osa perheestä jää Suomeen ja osa lähtee, vaativat erityistä huomiota. Jos perheenjäsenten luvat ovat sidoksissa toisiinsa, yhden lähteminen voi vaikuttaa muiden asemaan. Huoltajuutta ja lapsen maasta viemistä koskevat oikeudelliset edellytykset pätevät lisäksi maahanmuuttolainsäädännöstä riippumatta; yhteishuollossa voidaan tarvita toisen huoltajan suostumus. Lähtöpäivää ei pidä sopia tarkistamatta näitä kahta aluetta yhdessä.