Työntekijän oikeudet Suomessa 2026 — palkka, vuosiloma, sairausaika ja irtisanomisajat

1. Suomessa ei ole lakisääteistä vähimmäispalkkaa

Suomessa ei ole laissa säädettyä vähimmäispalkkaa. Alarajan määrittää sen alan työehtosopimus, johon työ kuuluu. Kysymykseen "mikä on Suomen minimipalkka" ei siksi ole yhtä vastausta: rakennusalan, siivousalan, ravintola-alan ja IT-alan vähimmäispalkat poikkeavat toisistaan.

Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, työnantaja ei saa maksaa sen alle, ja sopimuksen vähimmäistaso pätee, vaikka työsopimukseen olisi kirjattu pienempi summa. Sovellettavan sopimuksen kertovat työsopimus, palkkalaskelma ja työnantajaliitto, johon yritys kuuluu. Epäselvässä tilanteessa asiaa voi kysyä ammattiliitosta tai työsuojeluviranomaiselta.

2. Vuosiloma ja lomapalkka

Vuosiloma kertyy kuukausittain vuosilomalain mukaan. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Jos työsuhde on 31. maaliskuuta kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy kaksi päivää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden; vuoden tai pidempään kestäneessä työsuhteessa kaksi ja puoli päivää. Kuukausi lasketaan mukaan vain, jos siinä on riittävästi työpäiviä tai työtunteja.

Lomapalkkaa ja lomarahaa ei pidä sekoittaa. Lomapalkka on lakisääteinen oikeus: palkka jatkuu loman ajan. Lomaraha eli lomaltapaluuraha perustuu työehtosopimukseen eikä lakiin, ja se on tyypillisesti puolet lomapalkasta. Jos sopimuksessa ei ole lomarahaa, sitä ei voi vaatia — tämä on yksi yleisimmistä ulkomaalaisten työntekijöiden väärinkäsityksistä.

3. Sairausloma ja sairausajan palkka

Työsopimuslain mukaan sairausajan palkka riippuu työsuhteen kestosta. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, täysi palkka maksetaan sairastumispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa samalta ajalta maksetaan puolet palkasta. Työehtosopimukset pidentävät näitä jaksoja usein, joten sopimus kannattaa tarkistaa ensin.

Ilmoitus- ja todistusvelvollisuus on erikseen: sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle viivytyksettä, ja se, kuinka pian lääkärintodistus vaaditaan, määräytyy työpaikan käytännön tai työehtosopimuksen mukaan. Kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy, Kelan sairauspäiväraha voi jatkaa; sitä on haettava erikseen ja siihen liittyy omavastuuaika.

4. Työsuhteen päättäminen ja irtisanomisajat

Työsopimuslain irtisanomisajat pätevät, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Työnantajan irtisanoessa: 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden, yksi kuukausi 1–4 vuotta, kaksi kuukautta 4–8 vuotta, neljä kuukautta 8–12 vuotta ja kuusi kuukautta yli 12 vuotta. Työntekijän irtisanoutuessa: 14 päivää enintään viiteen vuoteen asti ja yksi kuukausi sen jälkeen.

Työnantaja tarvitsee lisäksi asiallisen ja painavan syyn. Henkilöön liittyvissä syissä odotetaan yleensä ensin varoitusta ja mahdollisuutta korjata menettely; taloudellisissa ja tuotannollisissa syissä työn on vähennyttävä olennaisesti ja pysyvästi eikä muuta työtä ole tarjottavissa. Koeaikapurku on vapaampi, mutta senkään peruste ei saa olla syrjivä tai muuten epäasiallinen.

5. Minne otetaan yhteyttä, kun jokin menee pieleen?

Maksamattomassa palkassa, puuttuvassa lomapalkassa, kirjaamattomissa ylitöissä tai turvattomissa työoloissa ensimmäinen taho on työsuojeluviranomainen. Neuvontapuhelin on maksuton, ja kysyä voi myös nimeä kertomatta. Ammattiliiton jäsenenä saat oikeudellista apua ja useimmiten oikeudenkäyntikulujen kattamisen; jäsenyys kannattaa hankkia työsuhteen sujuessa, sillä ongelman synnyttyä sovelletaan yleensä karenssia.

Palkkasaatavien yleinen vanhentumisaika on viisi vuotta, mutta työsuhteen päättyessä päättyvissä oikeuksissa voi kulua lyhyempiä määräaikoja, joten aikainen toiminta on odottamista tärkeämpää. Jos oleskelulupasi perustuu työhön, työsuhteen päättymisen vaikutus lupaan on arvioitava erikseen.

6. Tarkistuslista työn alkaessa