ICT-oleskelulupa Suomeen 2026 — johtajat, erityisasiantuntijat ja harjoittelijat

1. Kenelle ICT-lupa sopii?

Siirron tulee tapahtua saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä. Suomen vastaanottava yksikkö voi olla sivuliike, tytäryhtiö tai muu saman ryhmän yritys.

Johtajan tulee toimia johtotehtävissä, erityisasiantuntijalla tulee olla vastaanottavalle yksikölle olennaista erityisosaamista ja harjoittelijan siirron tarkoituksen tulee olla urakehitys tai liiketoimintamenetelmien koulutus.

2. Kesto, Fast Track ja D-viisumi

Johtaja ja erityisasiantuntija voivat käyttää Fast Trackia ja tarvittaessa hakea D-viisumia.

ICT-lupa ei ole rajaton työreitti; pidempi siirto edellyttää muuta sopivaa oleskeluperustetta.

3. Asiakirjat ja Mobile ICT

Jos henkilöllä on jo toisen EU-maan ICT-lupa, kyseeseen voi tulla Mobile ICT eikä Suomen ensimmäinen ICT-lupa.

4. Yleiset virheet ja tarkistuslista

Lähteet tarkistettu 24.8.2026. Tarkista Migrin ICT-ohje hakupäivänä.

5. Työskentely ennen siirtoa: 3–12 kuukautta konsernissa

ICT-lupaa ei ole tarkoitettu vasta konserniin liittyneen henkilön lähettämiseen Suomeen. ICT-lain (908/2017) 7 § edellyttää näyttöä siitä, että henkilö on ollut saman yrityksen tai yritysryhmän palveluksessa keskeytyksettä välittömästi ennen siirtoa: lain sanamuoto on vähintään 3–12 kuukautta johtajilla ja asiantuntijoilla ja vähintään 3–6 kuukautta työsuhteisilla harjoittelijoilla, ja Migrin ohjeen mukaan harjoittelijalta edellytetään vähintään kolmea kuukautta. Kahdentoista kuukauden keskeytymätön palvelus täyttää siis johtajan ja asiantuntijan haarukan ylärajan, ja siksi se on turvallinen suunnitteluluku. Ajan on kuluttava jossakin saman konsernin yhtiössä; vastaavassa tehtävässä toisessa yhtiössä vietetty aika ei kelpaa.

Edellytys osoitetaan hakemuksessa asiakirjoin: työsopimus, työnantajan kirje palvelusajan vahvistamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan palkka- tai sosiaaliturvatiedot. Jos henkilö on vaihtanut yhtiötä konsernin sisällä, jokainen jakso on dokumentoitava erikseen ja yhtiöiden kuuluminen samaan konserniin osoitettava. Jos aika ei ole vielä täyttynyt, oikea liike ei ole hakemuksen pakottaminen vaan hakeminen ajan täytyttyä tai muun työperusteisen lupakategorian arviointi.

6. Miten konsernisuhde osoitetaan

ICT:n koko logiikka nojaa siihen, että kaksi yhtiötä kuuluu samaan konserniin; jos sitä ei voida osoittaa, kategoria romahtaa alkuunsa. Näyttönä käytetään molempien yhtiöiden rekisteriotteita, omistusrakennetta osoittavia asiakirjoja, emoyhtiön tytäryhtiöluetteloa ja tarvittaessa tilintarkastettua konsernitilinpäätöstä. Konsernikaavio auttaa mutta ei ole yksin näyttö; kaaviossa esitetty suhde on tuettava virallisilla tiedoilla.

Monimutkaisissa rakenteissa tämä vaihe kestää odotettua kauemmin. Väliin tulevat holdingyhtiöt, eri maihin perustetut väliyhtiöt ja vähemmistöomistukset voivat tehdä ketjusta vaikealukuisen. Käytännöllisintä on tällöin koota yksi asiakirjakokonaisuus, joka näyttää jokaisen askeleen emoyhtiöstä suomalaiseen yksikköön, ja merkitä kunkin askeleen viereen, mikä virallinen tieto sen vahvistaa. Kerran tehtynä tämä valmistelu on käytettävissä myös myöhemmissä siirroissa.

7. Miksi harjoittelijan kategoriaa käsitellään erikseen

Harjoittelijan ICT eroaa johtajan ja asiantuntijan kategorioista sekä kestoltaan että tarkoitukseltaan. Enimmäisaika on lyhyempi, ja tarkoitus on valmistaa henkilöä uraportaaseen konsernin sisällä. Hakemukseen vaaditaan siksi koulutussuunnitelma: mitä taitoja harjoittelun aikana kartutetaan, missä yksiköissä työskennellään, kuka ohjaa ja mihin rooliin konsernissa paluun jälkeen valmistaudutaan.

Toinen ero koskee pätevyyttä: harjoittelijan kategoriassa odotetaan korkeakoulututkintoa. Kolmas on palkka; harjoittelu ei ole palkatonta, ja maksettavan summan on täytettävä toimeentuloedellytys. Yleisin virhe on esittää tosiasiassa tavallinen työntekijän tehtävä harjoittelun otsikon alla; kun koulutussuunnitelmaa ei ole tai se koostuu vain yleisluontoisista ilmaisuista, ero näkyy heti ja hakemus palaa lisäselvityspyynnön kanssa.

8. Minkä maan palkka ja työehdot pätevät

ICT:ssä työsopimus jatkuu yleensä lähettävän yrityksen kanssa, mutta Suomessa sovellettavat vähimmäistyöehdot pätevät täällä. Jos nämä ovat ristiriidassa, sovelletaan korkeampaa: palkan, työajan, vapaiden ja lisien osalta Suomen alan työehtosopimus muodostaa lattian. Lähtömaan matala palkkataso ei oikeuta maksamaan Suomessa sen alle.

Käytännössä vastaan tuleva ongelma on palkan jakautuminen lähtömaan ja Suomen kesken. Tällaisessa rakenteessa on osoitettava selvästi, miten kokonaisbruttosumma lasketaan, mitkä erät luetaan palkaksi ja mitkä ovat kulukorvauksia. Majoitus, koulumaksut ja veron tasaus eivät yleensä ole palkkaa. Tämän erottelun tekeminen komennuskirjeessä alusta alkaen helpottaa sekä lupaprosessia että myöhempiä tarkastuksia.

9. Aikarajat ja väliaikasääntö

ICT-kaudet eroavat kategorioittain, eikä samassa kategoriassa voi jatkaa ylärajan tultua täyteen. Yläraja on johtajalla ja asiantuntijalla kolme vuotta ja harjoittelijalla yksi vuosi. Aika lasketaan yksittäisen luvan sijaan samalle henkilölle myönnettyjen ICT-lupien yhteismäärästä; myös muissa jäsenvaltioissa vietetty ICT-aika voi tulla mukaan tähän summaan.

Ylärajan tullessa täyteen reittejä on kaksi: paluu konserniin tai siirtyminen kokonaan toiseen lupakategoriaan. ICT-laki asettaa ylärajan (6 §) mutta ei odotusaikaa ennen uutta ICT-hakemusta; EU-direktiivi sallii jäsenvaltioiden vaatia enintään kuuden kuukauden välin siirtojen välillä, joten mukana olevan muun jäsenvaltion sääntö on tarkistettava erikseen. Pitkän aikavälin suunnittelua tekevien yritysten on siksi pidettävä kirjaa henkilöä kohti käytetystä ICT-ajasta; ilman tätä tietoa seuraavan siirron mahdollisuus selviää vasta hakemuksen tullessa hylätyksi.

10. ICT-hakemusten yleisimmät hylkäysperusteet

Hylkäysperusteet jakautuvat yleensä kolmeen otsikkoon. Ensimmäinen on konsernisuhteen riittämätön osoittaminen: kaavio on toimitettu mutta sitä ei ole tuettu virallisilla tiedoilla. Toinen on tehtävän ja kategorian yhteensopimattomuus — johtotehtäväksi esitetylle roolille ei raportoi kukaan, tai asiantuntijatyöksi esitetyssä työssä ei näy erityisasiantuntemusta vaativaa osaa. Kolmas on siirtoa edeltävän työskentelyajan osoittamatta jääminen.

Näille kolmelle on yhteistä se, että kaikki ovat ratkaistavissa ennen hakemuksen jättämistä. Ennen lähettämistä riittää kolmen kysymyksen vastaaminen: mikä virallinen asiakirja todistaa yhtiöiden kuuluvan samaan konserniin, vastaako tehtävänkuvaus kategorian määritelmää sanasta sanaan, ja millä asiakirjoilla aiempi työskentelyaika osoitetaan. Kun nämä kolme vastausta ovat valmiina, hakemus etenee yleensä ilman lisäselvityspyyntöä.