Hallitustenväliseen sopimukseen perustuva työn oleskelulupa 2026

1. Keskeinen kelpoisuustesti

Sopimuksen osapuolet, sen tarkoitus ja se, miksi hakijan tehtävät kuuluvat sen piiriin, on dokumentoitava. Yleinen viittaus valtioiden väliseen yhteistyöhön on heikompi kuin konkreettinen oikeudellinen tai ohjelmaan perustuva peruste.

2. Asiakirjat

3. Tulot ja maksut

Pääasiallisen toimeentulon tulee tulla luvan perusteena olevasta työstä. Palkkatyössä noudatetaan TES:iä; ilman TES:iä tai osa-aikatyössä vähintään 1 463 €/kk vuonna 2026. Sama raja koskee elinkeinotoimintaa tai yhdistelmätuloa. Verotettavat luontoisedut voidaan huomioida.

Vuoden 2026 käsittelymaksu: ensimmäinen lupa 530 € sähköisesti / 630 € paperilla; jatkolupa 230 € / 430 €. Ensimmäinen lupa haetaan yleensä Suomen ulkopuolelta. Tarkista maksut Migriltä hakupäivänä.

4. Ratkaisevaa on sopimuksen oma teksti

Yleisen säännön etsiminen tältä reitiltä on harhaanjohtavaa, koska jokainen valtiosopimus määrittelee itse soveltamisalansa, kestonsa ja ehtonsa. Se, kuka saa tulla ja missä tehtävässä, kuinka kauan saa oleskella, kuka maksaa korvauksen ja mitä perheenjäsenille tapahtuu, on kirjattu itse sopimukseen. Hakemusta valmisteltaessa ensimmäinen tehtävä on siis yksilöidä tarkasti, mihin sopimukseen vedotaan ja mikä sen artikla soveltuu.

Sopimuksen nimen tietäminen ei riitä; hakemukseen on liitettävä se kohta, jossa vedottu artikla on, ja mahdollinen Suomen puolen soveltamispäätös. Jos sopimus on jostakin asiasta vaiti, siihen kohtaan tulevat yleiset ulkomaalaislain säännöt — ja juuri tämä kohta jää useimmin huomaamatta. Sopimuksen olemassaolo ei myöskään tarkoita, että lupa myönnetään automaattisesti: henkilökohtaiset edellytykset, henkilöllisyys ja toimeentulo arvioidaan erikseen.

5. Kuka vahvistaa, että sopimusta sovelletaan

Hakijan oma tulkinta ei yksin riitä. Toimivaltaisen suomalaisen viranomaisen tai tehtävän antavan organisaation odotetaan vahvistavan kirjallisesti, että sopimusta sovelletaan tähän tehtävään. Vahvistuksessa on oltava henkilön nimi, tehtävä, sen kesto ja se sopimuksen artikla, johon vedotaan. Yleinen yhteistyökirje ei täytä tätä tehtävää.

Käytännössä prosessi kulkee yleensä kahta raidetta: laitosten välistä kirjeenvaihtoa ja henkilön omaa hakemusta Migrille. Näiden kahden on kerrottava sama asia; jos tehtävä on kuvattu laitoksen kirjeessä eri tavalla kuin hakemuksessa, käsittely viivästyy. Komennuskirjeen ajoittaminen hakemusta aiemmaksi ja uuden vahvistuksen hankkiminen komennuksen pidentyessä tuottaa tuloksen paljon nopeammin kuin jälkikäteen annetut selitykset.

6. Missä tätä reittiä tyypillisesti käytetään

Valtiosopimuksiin perustuvat tehtävät keskittyvät kapealle alueelle. Yleisimpiä ovat tieteelliset ja akateemiset yhteistyöohjelmat, kulttuurivaihtosopimukset, tekninen apu ja kehitysyhteistyöhankkeet, puolustus- ja turvallisuusalan koulutus- ja harjoitusjärjestelyt sekä tiettyjen alojen kahdenväliset työohjelmat. Kullakin on oma tekstinsä ja oma käytäntönsä.

Näille on yhteistä, että prosessi kulkee kahden laitoksen välillä ja henkilö on yleensä osa ohjelmaa. Se helpottaa hakemusta, koska ohjelma-asiakirjat ovat valmiina; mutta se myös kaventaa yksilön liikkumavaraa: ohjelman ulkopuolelle menevää tehtävän laajentumista ei välttämättä katsota sopimuksen piiriin kuuluvaksi. Tehtävänkuvauksen ja ohjelmatekstin yhteensopivuus on siksi säilytettävä alusta alkaen.

7. Kuuluvatko perheenjäsenet sopimuksen piiriin?

Osa sopimuksista säätää perheenjäsenten asemasta nimenomaisesti; osa ei mainitse sitä lainkaan. Jos teksti vaikenee, perheenjäsenet hakevat tavallista perhesidereittiä ja sovelletaan yleisiä sääntöjä. Ero vaikuttaa suunnitteluun suoraan, koska tavallisella reitillä toimeentuloedellytys ja käsittelyaika tulevat kuvaan; sopimuksen piirissä ne voivat olla toisenlaiset.

Puolison työnteko-oikeus vaihtelee samalla tavalla. Osa järjestelyistä antaa puolisolle vapaan työnteko-oikeuden, osa vaikenee, jolloin puoliso voi tarvita oman lupansa. Lasten koulunkäynti ja terveydenhuollon saatavuus sen sijaan seuraavat yleensä Suomen yleisistä säännöistä eivätkä sopimuksesta. Ennen muuttoa on tarkistettava, kattaako sopimusteksti nämä kolme: perheen hakureitin, puolison työnteko-oikeuden ja lasten palvelujen saatavuuden.

8. Mitä tapahtuu ohjelman päättyessä

Sopimukseen perustuva lupa on sidottu ohjelman kestoon, ja ohjelman päättyessä myös peruste päättyy. Tämä ei ole reitti asettumiseen eikä rajatonta jatkoa pidä odottaa. Jos ohjelmaa jatketaan, myös lupaa on jatkettava; laitosten välillä tehty jatkopäätös ei poista tarvetta henkilön omalle hakemukselle.

Jos Suomeen jäädään, oikea liike on vaihtaa lupakategoriaa ennen ohjelman päättymistä. Akateeminen tehtävä voi muuttua tutkijan luvaksi, tekninen työperusteiseksi tai erityisasiantuntijan luvaksi. Siirtymän edellytykset arvioidaan erikseen ja hakemus on jätettävä nykyisen luvan ollessa voimassa. Lisäksi on tarkistettava etukäteen, miten sopimuksen piirissä vietetty aika vaikuttaa pysyvän oleskeluluvan laskentaan; se vaihtelee kategorioittain.

9. Kenen kanssa puhutaan ensin

Tällä reitillä suoraan Migriltä kysyminen on yleensä tehotonta, koska vastaus on sopimuksen tekstissä ja sitä hallussaan pitävät laitokset. Oikea aloitus on kysyä Suomessa olevan vastaanottavan laitoksen kansainvälisten asioiden tai henkilöstöhallinnon yksiköltä, mihin sopimukseen vedotaan ja kuinka moni on tullut samaa reittiä aiemmin.

Jos laitoksella on kokemusta, prosessi lyhenee selvästi: asiakirjapohjat ovat valmiina, tiedetään mihin artiklaan viitataan ja muistetaan, miten aiemmat asiat ratkesivat. Jos kokemusta ei ole, toinen osoite on asianomainen ministeriö tai ohjelman sihteeristö. Se osa, jonka henkilö voi hoitaa itse, ovat henkilökohtaiset asiakirjat — henkilöllisyys, toimeentulo, sairausvakuutus — ja niiden valmistelu rinnakkain lyhentää kokonaisaikaa.

10. Tämän reitin yleisimmät virheet

Ensimmäinen virhe on pitää sopimuksen olemassaoloa lupatakuuna; henkilökohtaiset edellytykset arvioidaan joka tapauksessa erikseen. Toinen on sopimuksen nimeäminen ilman artiklan osoittamista. Kolmas on laitosten välisen kirjeenvaihdon pitäminen hakemuksen korvikkeena; kanavat kulkevat rinnakkain ja molemmat on saatettava loppuun.

Neljäs virhe on ajoituksessa: hakemuksen aloittaminen vasta kun komennuksen alkamispäivä on lyöty lukkoon tarkoittaa, ettei käsittelyaikaa ole huomioitu. Viides on jatkaminen alkuperäisellä vahvistuskirjeellä komennuksen pidentyessä; kauden muuttuessa tarvitaan uusi vahvistus. Kaikki viisi voidaan sulkea yhden sivun tarkistuslistalla komennusta suunniteltaessa — ja lista palvelee myös seuraavaa komennusta.

11. Seuraavatko verotus ja sosiaaliturva sopimuksesta?

Se, että valtiosopimus sääntelee oleskelulupaa, ei tarkoita, että se sääntelisi myös verotusta ja sosiaaliturvaa. Nämä kolme nojaavat eri oikeusperustoihin: maahanmuuttolainsäädäntöön, verosopimuksiin ja sosiaaliturvan koordinointisääntöihin. Sopimus voi kattaa kaikki kolme, vain yhden tai ei mitään niistä. Jos tekstissä ei ole nimenomaista määräystä, sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Käytännössä tämä edellyttää kolmen erillisen kysymyksen esittämistä. Missä maassa palkka verotetaan ja syntyykö Suomeen ilmoitusvelvollisuus? Minkä maan sosiaaliturvan piiriin henkilö jää ja onko siitä todistus? Minkä kanavan kautta terveydenhuolto järjestyy? Kukin kohta on selvitettävä sopimuksen omasta tekstistä ja tarvittaessa asianomaisten laitosten kanssa; yhden vastaus ei anna toisia automaattisesti.