Yleinen asumistuki Suomessa 2026 — ruokakuntasääntö ja vuosien 2024–2025 muutokset
Miten yleinen asumistuki lasketaan ruokakunnittain, miksi yhdessä asuvat lasketaan samaan ruokakuntaan, mitä vuosien 2024–2025 uudistukset muuttivat, ilmoitusvelvollisuus ja takaisinperinnän riski.
Lyhyt vastaus
Yleinen asumistuki on Kelan maksama tulosidonnainen asumisen tuki, ja se lasketaan ruokakunnittain eikä henkilöittäin. Samassa asunnossa asuvat lasketaan pääsääntöisesti samaan ruokakuntaan, joten kämppäkaverin tulot voivat vaikuttaa tukeesi. Tuki ei kata koko vuokraa: enimmäisasumismenot määräytyvät kunnan ja ruokakunnan koon mukaan, ja jäljelle jäävästä osasta maksetaan tietty osuus. Vuosien 2024 ja 2025 uudistukset kavensivat tätä osuutta ja tulojen laskentaa sekä poistivat omistusasunnot tuen piiristä. Tulojen, ruokakunnan kokoonpanon tai vuokran muuttuessa on ilmoitettava Kelalle; ilmoittamatta jäänyt muutos johtaa takaisinperintään.
1. Ruokakuntasääntö: kämppäkaverin tulot vaikuttavat sinuun
Asumistuki lasketaan ruokakunnittain, ei henkilöittäin. Samassa asunnossa asuvat katsotaan pääsääntöisesti yhdeksi ruokakunnaksi, ja tuki ratkaistaan heidän yhteenlaskettujen tulojensa perusteella. Tämä yllättää useimmin kämppäkaverin kanssa asuvat ulkomaalaiset työntekijät: vaikka omat tulot olisivat pienet, kämppäkaverin tulot voivat pienentää tukea tai poistaa sen kokonaan.
Erillisiksi ruokakunniksi katsominen edellyttää, että asunnon osat on vuokrattu erillisillä vuokrasopimuksilla ja että asukkaat asuvat toisistaan riippumatta. Poikkeusta tulkitaan suppeasti ja Kela tarkastelee asiakirjoja. Yhteisvuokralaisuus samassa sopimuksessa yleensä kaataa väitteen erillisistä ruokakunnista. Avio- ja avopuolisot lasketaan joka tapauksessa samaan ruokakuntaan.
2. Tuki ei kata koko vuokraa
Laskenta etenee kolmessa vaiheessa. Hyväksyttäville asumismenoille asetetaan enimmäismäärä, joka vaihtelee kunnan ja ruokakunnan koon mukaan, koska vuokrataso Helsingissä ja pienessä kunnassa ei ole sama. Enimmäismäärän ylittävää vuokraa ei oteta huomioon lainkaan. Sen jälkeen ruokakunnan tulojen perusteella määritetään oma perusomavastuu, ja jäljelle jäävästä osasta maksetaan tietty osuus tukena.
Rakenne tarkoittaa, ettei kalliimpaan asuntoon muuttaminen nosta tukea samassa suhteessa: enimmäismäärän ylittävän osan maksat kokonaan itse. Ajantasaiset enimmäismäärät, tulorajat ja korvausprosentti kannattaa tarkistaa Kelan omalla laskurilla, sillä nämä luvut muuttuvat lainsäädännöllä.
3. Mitä vuosien 2024–2025 uudistukset muuttivat?
Asumistukea kavennettiin kahdessa vuodessa selvästi. Maksettavaa osuutta pienennettiin, joten samalla vuokralla ja samoilla tuloilla tukea saa vähemmän kuin aiempina vuosina. Ansiotuloista laskennassa tehty vähennys poistettiin, mikä vaikutti suoraan pienipalkkaisiin työssäkäyviin ruokakuntiin, jotka olivat saaneet sekä palkkaa että tukea.
Lisäksi omistusasunnot poistettiin yleisen asumistuen piiristä: tuki kohdistuu nyt vuokra-asumiseen. Muutokset tekevät riskialttiiksi nojata aiempien vuosien keskustelupalstoihin tai tuttavan saamaan summaan: vuosi sitten pätenyt laskelma ei välttämättä päde nyt. Tarkista oma tilanteesi Kelan ajantasaisella laskurilla ennen jokaista hakemusta.
4. Ilmoitusvelvollisuus ja takaisinperinnän riski
Asumistuki maksetaan nykytilanteen eikä menneen perusteella, joten muutoksista on ilmoitettava Kelalle. Ilmoitettavia ovat muun muassa tulojen nousu, työn aloittaminen, vuokran muutos, muutto sekä ruokakuntaan liittyminen tai siitä poistuminen. Myös kämppäkaverin vaihtuminen on ilmoitettava, sillä ruokakunnan kokoonpano on laskennan perusta.
Ilmoittamatta jäänyt muutos ei pysäytä vain tukea: liikaa maksettu peritään takaisin, ja vaatimus tulee kuukausia myöhemmin kertaluonteisena velkana. Koska Kela näkee tulorekisterin tiedot, ero paljastuu yleensä ennemmin tai myöhemmin. Tahallinen väärien tietojen antaminen voi johtaa myös oikeudellisiin seurauksiin, ja nuhteettomuutta arvioidaan myös ulkomaalaisasioissa.
5. Tarkistuslista ennen hakemista
Tarkistuslista
- Kuinka moni asunnossa asuu ja montako ruokakuntaa teistä lasketaan?
- Onko vuokrasopimus yhteinen vai erilliset?
- Mikä on ruokakunnan yhteenlaskettu tulo?
- Mikä on kuntasi enimmäisasumismenojen raja?
- Ylittääkö vuokra tämän rajan?
- Onko arvio tehty Kelan ajantasaisella laskurilla?
- Onko asunto vuokra- vai omistusasunto?
- Onko tulo- tai ruokakuntamuutos tulossa?
- Onko ilmoitusvelvollisuuden tilanteet kirjattu ylös?
- Jos kansalaisuutta suunnitellaan, onko tuen luonne arvioitu?
Yleisimmät kysymykset aiheesta
Voimmeko kämppäkaverini kanssa saada tuen erikseen?
Yleensä ei. Samassa asunnossa asuvat ovat pääsääntöisesti yksi ruokakunta. Erillisyys edellyttää erillisiä vuokrasopimuksia ja toisistaan riippumatonta asumista, ja poikkeusta tulkitaan suppeasti.
Aloitin työn — pitääkö siitä ilmoittaa heti?
Kyllä. Jos tulomuutosta ei ilmoiteta, liikaa maksettu peritään myöhemmin kertasummana. Koska Kela näkee tulorekisterin, ero yleensä paljastuu.
Katetaanko koko vuokrani?
Ei. Enimmäisasumismenot määräytyvät kunnan ja ruokakunnan koon mukaan, ylimenevää osaa ei oteta huomioon lainkaan, ja jäljelle jäävästä maksetaan vain tietty osuus.
Oppaat, joita luetaan tämän rinnalla
ICT-oleskelulupa Suomeen 2026 — johtajat, erityisasiantuntijat ja harjoittelijat
Selittää ICT-luvan ehdot yritysryhmän sisäisille johtaja-, erityisasiantuntija- ja harjoittelijasiirroille sekä keston, Fast Trackin, D-viisumin ja Mobile ICT:n.
Avaa opasKäytännön SuomiPuhelinliittymä, SIM ja internet Suomessa 2026: prepaid, postpaid, numeronsiirto ja laajakaista
Selittää prepaid/postpaid-liittymät, tunnistamisen, määräaikaiset/toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, numeronsiirron, roamingin, laajakaistan, perusviestintäpalvelut ja huijausviestiturvan.
Avaa opasKäytännön SuomiRaskaus ja synnytys Suomessa 2026 — neuvola, äitiyspakkaus, raskaus- ja vanhempainraha
Tutkimus ennen neljännen kuukauden loppua ja 154 päivän sääntö, valinta äitiyspakkauksen ja 210 euron rahasumman välillä, hakuaika kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa, 40 arkipäivän raskausraha, 160 päivää vanhempaa kohti ja 63 siirrettävää päivää, 18 yhteistä päivää sekä vuoden 2026 lapsilisät.
Avaa opasViralliset lähteet
Tätä opasta varten on tarkistettu alla olevat viralliset tai julkiset lähteet. Viranomaisen ajantasainen ohje on aina ensisijainen.
Muutto Suomeen ja asettautuminen
Käytännön suunnittelua Suomeen muuttaville henkilöille ja perheille: oleskeluperuste, rekisteröinnit, verotus, pankkiasiat ja asettautumisen vaiheet.
Opas on yleistä tietoa. Palvelussa arvioidaan tilanteesi ja asiakirjasi tapauskohtaisesti.
Tarvitsetko tapauskohtaista arviota?
Yleisopas ei korvaa henkilökohtaista maahanmuutto-, vero-, yritys- tai oikeudellista arviota. ENB voi arvioida tilanteesi ja asiakirjasi erikseen.


