Suomessa syntynyt lapsi 2026 — nimi-ilmoitus, sukunimi, oleskelulupa ja kansalaisuus
Suomessa syntynyt lapsi käynnistää kaksi kolmen kuukauden määräaikaa: nimi-ilmoitus DVV:lle ja oleskelulupahakemus Migrille. Kansalaisuus ei korvaa niitä.
Lyhyt vastaus
Suomessa syntyneelle lapselle alkaa samana päivänä kaksi erillistä kolmen kuukauden määräaikaa. Ensimmäinen on ilmoitus DVV:lle: lapsen nimet ja äidinkieli on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Toinen on hakemus Migrille: ulkomaalaisen vanhemman Suomessa syntyneelle lapselle on haettava perhesiteeseen perustuvaa oleskelulupaa kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lupahakemus tarvitaan, vaikka lapselle olisi haettu kansalaisuutta eikä päätöstä ole vielä tehty. Nimi-ilmoituksessa lapselle voi antaa yhdestä neljään etunimeä; nimeä, joka on omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa tai joka on etunimeksi sopimaton, ei voi antaa, ja väestötietojärjestelmään voi merkitä vain yhden äidinkielen. Lapselle ei voi antaa sellaisen henkilön sukunimeä, jonka vanhemmuutta ei ole vahvistettu; vahvistuksen jälkeen sukunimen voi muuttaa toisen vanhemman sukunimeksi tai yhdistelmänimeksi, ja muutos on maksuton. Oleskelulupahakemuksen allekirjoittavat molemmat vanhemmat, tai siihen liitetään kirjallinen suostumus; kun hakemus on jätetty Enter Finlandissa, varataan aika lapsen henkilöllisyyden todistamiseen, ja lapsen on oltava paikalla. Alaikäisen ensimmäisen oleskeluluvan maksu on sähköisessä hakemuksessa 400 euroa ja paperihakemuksessa 430 euroa. Ulkomaalaisten vanhempien Suomessa syntynyt lapsi saa Suomen kansalaisuuden syntymäpaikan perusteella vain poikkeustapauksissa.
1. Kaksi kolmen kuukauden määräaikaa syntymästä
Suomessa syntyneestä lapsesta tehdään kaksi erillistä ilmoitusta kahdelle eri viranomaiselle, ja molemmissa määräaika on kolme kuukautta. DVV:lle ilmoitetaan lapsen nimet ja äidinkieli. Migrille taas haetaan lapselle perhesiteeseen perustuvaa oleskelulupaa, jos vanhempi on ulkomaalainen.
On hyvä tietää, ettei kumpikaan prosessi korvaa toista. Vaikka lapselle olisi haettu Suomen kansalaisuutta eikä päätöstä ole vielä annettu, oleskelulupahakemus on silti tehtävä. Samoin lupahakemus ei korvaa DVV:lle tehtävää nimi-ilmoitusta.
2. Nimi- ja äidinkieli-ilmoitus
Lapsen henkilötietoja koskeva ilmoituslomake ohjeineen lähetetään syntymän jälkeen automaattisesti postitse lapsen äidille; lomake saapuu 2–4 viikon kuluessa syntymästä. Ilmoituksen voi tehdä myös verkkolomakkeella, johon tarvitaan verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne ja jonka vahvistaa huoltaja tai molemmat huoltajat, jos lapsella on kaksi huoltajaa. Jos asiaa ei voi hoitaa verkossa, lomake lähetetään DVV:lle postitse.
Nimisäännöt ovat yksinkertaiset mutta tiukat: lapselle voi antaa yhdestä neljään etunimeä; etunimeä tai etunimien yhdistelmää, joka on omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa tai joka on etunimeksi sopimaton, ei voi antaa. Väestötietojärjestelmään voi merkitä vain yhden äidinkielen. Nimen lainmukaisuus tutkitaan vasta, kun lomake on saapunut DVV:lle; DVV ei anna nimistä lausuntoa ennen lomakkeen palauttamista.
3. Sukunimi ja vanhemmuuden vahvistaminen
Tähän perheet useimmin kompastuvat. Jos lapsella on lapsen tietoja ilmoitettaessa vain yksi vanhempi, lapselle voidaan antaa vain tämän vanhemman sukunimi. Lapselle ei voi antaa sellaisen henkilön sukunimeä, jonka vanhemmuutta ei ole vahvistettu.
Este ei ole pysyvä. Kun vanhemmuus on vahvistettu, lapsen sukunimen voi muuttaa toisen vanhemman sukunimeksi tai yhdistelmänimeksi; muutoshakemus tehdään DVV:lle maksutta. Jos isyyden tai äitiyden vahvistaminen siis viivästyy, ilmoitus tehdään odottamatta kolmen kuukauden nimimääräaikaa loppuun ja sukunimi korjataan jälkikäteen.
4. Lapsen oleskelulupa
Hakemus on perhesiteeseen perustuva oleskelulupahakemus, ja se on jätettävä kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Sen allekirjoittavat molemmat vanhemmat; jos allekirjoitus ei ole mahdollinen, hakemukseen liitetään kirjallinen suostumuslomake.
Kun hakemus on jätetty Enter Finlandissa, varataan aika Migrin palvelupisteeseen lapsen henkilöllisyyden todistamista varten, ja lapsen on oltava paikalla. Jos lapsella ei vielä ole voimassa olevaa passia, hakemuksen voi silti jättää; kun passi on saatu, sinun on käytävä lapsen kanssa Migrin palvelupisteessä ja esitettävä passi siellä.
5. Syntymäpaikkaan perustuva kansalaisuus: kaikki neljä edellytystä
Ulkomaalaisten vanhempien Suomessa syntynyt lapsi voi tulla Suomen kansalaiseksi yksin, ilman että vanhempi saa Suomen kansalaisuuden, vain poikkeustapauksissa. Näissä tapauksissa lapsi saa kansalaisuuden syntymäpaikkansa perusteella.
Migri luettelee edellytykset neljänä kohtana, ja niiden kaikkien on täytyttävä yhdessä. Toinen reitti on lisätä lapsi kanssahakijaksi vanhemman tai huoltajan kansalaisuushakemukseen; lapsen on oltava alle 18-vuotias ja huoltajuuden on oltava sinulla. Jos lapsesi syntyy hakemuksen ollessa vireillä, voit lisätä lapsen kanssahakijaksi täyttämällä liitelomakkeen.
Tarkistuslista
- Lapsi ei saa minkään muun maan kansalaisuutta vanhempiensa kansalaisuuden perusteella
- Lapsella ei ole syntymän perusteella edes toissijaista oikeutta toisen maan kansalaisuuteen, esimerkiksi isyyden vahvistamisen tai ilmoituksen kautta
- Lapsen vanhemmilla on pakolaisasema tai heille on myönnetty suojelua kansalaisuusvaltionsa viranomaisia vastaan
- Lapsi ei saisi kummankaan vanhemman kansalaisuutta ilman kansalaisuusvaltionsa viranomaisten apua
6. Maksut, ajat ja tuloksen tarkistaminen
Tarkistuslista
- Nimi- ja äidinkieli-ilmoitus: 3 kuukautta syntymästä
- Ilmoituslomakkeen saapuminen postitse: 2–4 viikkoa syntymän jälkeen
- Lapsen oleskelulupahakemus: 3 kuukautta syntymästä
- Etunimien vähimmäis- ja enimmäismäärä: 1–4
- Väestötietojärjestelmään merkittävien äidinkielten määrä: 1
- Lapsen ensimmäinen oleskelulupa, sähköinen hakemus: 400 euroa
- Lapsen ensimmäinen oleskelulupa, paperihakemus: 430 euroa
- Sukunimen muutos vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen: maksuton
- Nimimerkinnän vahvistus: erillistä ilmoitusta ei lähetetä, tiedot tarkistetaan Suomi.fi:stä
7. Yleiset virheet
Tarkistuslista
- Oleskelulupahakemuksen ohittaminen sillä perusteella, että kansalaisuutta on haettu
- Kahden kolmen kuukauden määräajan pitäminen samana ilmoituksena
- Kolmen kuukauden määräajan menettäminen postitse tulevaa lomaketta odotellessa
- Nimi-ilmoituksen viivyttäminen isyyden vahvistamista odotellessa
- Yli neljän etunimen kirjoittaminen
- Oletus, että väestötietojärjestelmään voi merkitä useamman äidinkielen
- Yritys saada DVV:ltä ennakkokanta siihen, hyväksytäänkö nimi
- Lupahakemuksen lähettäminen vain toisen vanhemman allekirjoituksella ilman suostumuslomaketta
- Lapsen jättäminen tuomatta henkilöllisyyden todistamisaikaan
- Oleskeluluvan hakematta jättäminen kokonaan, koska passia ei ole
8. Tarkistuslista syntymän jälkeisille viikoille
Tarkistuslista
- Saapuiko ilmoituslomake 2–4 viikossa, ja jos ei, käytettiinkö verkkolomaketta?
- Onko etunimiä enintään neljä ja täyttävätkö ne nimisäännöt?
- Onko valittu yksi äidinkieli?
- Onko ilmoituksen vahvistanut huoltaja tai molemmat huoltajat?
- Jos vanhemmuutta ei ole vahvistettu, onko sukunimi valittu sen mukaisesti?
- Onko maksuton sukunimen muutos suunniteltu vanhemmuuden vahvistamisen jälkeen?
- Jätettiinkö oleskelulupahakemus kolmen kuukauden kuluessa syntymästä?
- Allekirjoittivatko molemmat vanhemmat hakemuksen vai liitettiinkö kirjallinen suostumus?
- Onko henkilöllisyyden todistamisaika varattu ja lapsen osallistuminen suunniteltu?
- Onko merkitty muistiin, että passi on esitettävä Migrin palvelupisteessä, kun se on saatu?
- Onko lapsen tiedot tarkistettu Suomi.fi:stä?
Yleisimmät kysymykset aiheesta
Olen hakenut kansalaisuutta – tarvitaanko oleskelulupaa silti?
Kyllä. Vaikka lapselle olisi haettu Suomen kansalaisuutta eikä päätöstä ole vielä tehty, perhesiteeseen perustuva oleskelulupahakemus on tehtävä; määräaika on kolme kuukautta syntymästä.
Voinko antaa lapselle isän sukunimen ennen isyyden vahvistamista?
Ei. Lapselle ei voi antaa sellaisen henkilön sukunimeä, jonka vanhemmuutta ei ole vahvistettu, ja jos lapsella on vain yksi vanhempi, vain hänen sukunimensä voidaan antaa. Vahvistuksen jälkeen sukunimen muutosta voi hakea DVV:ltä maksutta.
Entä jos lapsella ei ole passia?
Hakemuksen voi jättää ilman voimassa olevaa passiakin. Kun passi on saatu, sinun on käytävä lapsen kanssa Migrin palvelupisteessä ja esitettävä passi siellä.
Mistä tiedän, että nimi on rekisteröity?
Erillistä vahvistusta ei lähetetä. Voit tarkistaa lapsen tiedot Suomi.fi-palvelun henkilötietosivulta; huoltajana näet lapsen nimen, syntymäajan, henkilötunnuksen ja huoltajien määrän.
Oppaat, joita luetaan tämän rinnalla
Yrityksen Suomeen tulon valmistelun ja tilausten valvonnan lupa 2026
Erityinen lupa markkinatutkimukseen, yrityksen Suomeen tulon valmisteluun, sopimusneuvotteluihin ja tilausten valvontaan.
Avaa opasPerhePerhe-etuudet Suomessa 2026 — lapsilisä, vanhempainraha ja Kela-oikeus
Kenelle lapsilisää maksetaan, vanhempainrahapäivät vuoden 2022 uudistuksen jälkeen, kotihoidon tuki ja etuuksien vaikutus lupaan ja kansalaisuuteen.
Avaa opasPerheAvioliitto Suomessa ja ulkomaisen avioliiton rekisteröinti 2026 — esteiden tutkinta, asiakirjat, käsittelyajat ja vihkiminen
Avioliitossa Suomessa on kaksi vaihetta: DVV:n esteiden tutkinta ja vihkiminen. Ulkomaalaisen puolison kanssa tutkinta kestää 5–7 viikkoa.
Avaa opasViralliset lähteet
Tätä opasta varten on tarkistettu alla olevat viralliset tai julkiset lähteet. Viranomaisen ajantasainen ohje on aina ensisijainen.
Perheenyhdistäminen Suomessa
Asiakirjapainotteista tukea puolisoille, lapsille, huoltajille ja perheenkokoajille perhesiteen perusteella tehtävän oleskelulupahakemuksen valmisteluun.
Opas on yleistä tietoa. Palvelussa arvioidaan tilanteesi ja asiakirjasi tapauskohtaisesti.
Tarvitsetko tapauskohtaista arviota?
Yleisopas ei korvaa henkilökohtaista maahanmuutto-, vero-, yritys- tai oikeudellista arviota. ENB voi arvioida tilanteesi ja asiakirjasi erikseen.