Yrityksen Suomeen tulon valmistelun ja tilausten valvonnan lupa 2026

1. Tyypilliset tilanteet

2. Reitin rajaus

Jos työ on tosiasiassa jatkuvaa operatiivista työtä Suomessa, tarvitaan mahdollisesti työntekijän oleskelulupa (TTOL), erityisasiantuntijan lupa tai ylimmän tai keskijohdon lupa. Oman yrityksen aktiivinen harjoittaminen voi edellyttää yrittäjän oleskelulupaa.

3. Tarkistuslista

Vuoden 2026 käsittelymaksu: ensimmäinen lupa 530 € sähköisesti / 630 € paperilla; jatkolupa 230 € / 430 €. Ensimmäinen lupa haetaan yleensä Suomen ulkopuolelta. Tarkista maksut Migriltä hakupäivänä.

4. 90 päivän sääntö ja viisumin suhde siihen

Kyse on oleskelulupareitistä: ulkomaalaislain 77 §:n mukaan työ voi kestää enintään vuoden, eikä työnantajalla tai toimeksiantajalla saa olla toimipaikkaa Suomessa, ja lupa on saatava ennen työn alkua. Siitä erillään ovat lyhyet liikematkat — tapaamiset, neuvottelut, messut — jotka eivät ole työntekoa Suomessa; ne tehdään Schengen-sääntöjen puitteissa. Schengen-alueella voi oleskella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana, ja laskentaan kuuluvat kaikissa Schengen-maissa vietetyt päivät, eivät vain Suomessa vietetyt. Useita kertoja vuodessa Eurooppaan tulevalla työntekijällä todellinen raja voi siis täyttyä odotettua aiemmin.

Viisumivapaus ja työnteko-oikeus ovat eri asioita. Se, että on viisumivapaan maan kansalainen, ei tarkoita, että Suomessa saisi tehdä mitä työtä tahansa; tehtävissä oleva työ rajoittuu tämän luvan kattamiin tehtäviin. Jos viisumi tarvitaan, sen tyypin on vastattava toimeksiantoa. Kun matkaan kuuluu itse työ — markkinatutkimus, sijoittautumisen valmistelu, tilausten valvonta — luvan on oltava voimassa ennen työn alkua; viisumipäivien täyttäminen ja vasta sitten lupaan siirtyminen ei ole toimiva suunnitelma.

5. Mitä rajalla ja tarkastuksessa kysytään

Luvalla tultaessa kortti osoittaa työnteko-oikeuden; lyhyellä liikematkalla ilman lupaa mikään ei sitä osoita, joten näyttötaakka on henkilöllä itsellään, ja rajalla tai työpaikkatarkastuksessa voidaan pyytää asiakirjoja, jotka osoittavat toimeksiannon todella kuuluvan tähän piiriin. Kutsukirje, työnantajan kirje toimeksiannon kestosta ja sisällöstä, paluulippu ja majoitustiedot on syytä olla mukana.

Asiakirjojen on tuettava toisiaan. Jos kutsukirjeessä mainittu tehtävä poikkeaa tosiasiassa tehdystä työstä, lopputulos voi olla arvio luvattomasta työnteosta, olipa selitys kuinka hyvässä uskossa tahansa. Jos toimeksianto pitenee tai sen sisältö muuttuu, papereiden päivittäminen on turvallisempaa kuin alkuperäisellä kirjeellä jatkaminen. Myös yritykselle näiden tietojen säilyttäminen on ainoa konkreettinen puolustus myöhemmässä tarkastuksessa.

6. Mitkä tehtävät kuuluvat tähän piiriin

Luvan kattamat, enintään vuoden kestävät tehtävät tähtäävät myynti- ja hankintasuhteiden rakentamiseen: markkinatutkimus, tapaamiset mahdollisten asiakkaiden ja toimittajien kanssa, tilausten ottaminen, sopimusneuvottelut, messuille ja konferensseihin osallistuminen sekä sisäisiin koulutuksiin tai kokouksiin osallistuminen. Yhteistä on, että työ tehdään ulkomaisen yhtiön puolesta ja sen lukuun.

Piirin ulkopuolelle jäävä on yhtä selvää: työskentely suomalaisen asiakkaan omassa henkilöstössä, fyysinen työ kuten asennus ja huolto, jatkuvan palvelun tuottaminen tai Suomeen sijoittautuneen myyntitoiminnan johtaminen. Käytännön testi rajalle on tämä kysymys: jääkö Suomeen tehtävän päätyttyä työskentelyjärjestely? Jos jää, tämä reitti ei riitä.

7. Mikä muuttuu, kun Suomeen perustetaan pysyvä läsnäolo

Kun markkinatutkimus osoittautuu myönteiseksi ja yhtiö päättää perustaa Suomeen toimiston, sivuliikkeen tai tytäryhtiön, kuva muuttuu kokonaan. Työ ei ole enää ulkomaisen yhtiön puolesta tehty vierailu vaan Suomessa harjoitettua toimintaa — uusi pohja niin oleskeluluville, verovelvollisuudelle kuin työnantajavelvoitteille.

Koska siirtymä on asteittainen, sen päivämäärä voi hämärtyä, ja ongelma syntyy juuri siitä. Kun toimisto on vuokrattu, työntekijä palkattu Suomeen tai asiakassopimuksia aletaan tehdä suomalaisen oikeushenkilön kautta, siirtymä on tosiasiassa tapahtunut. Kun jokin näistä kolmesta merkistä ilmestyy, maahanmuutto-, vero- ja työoikeuspuoli on käytävä läpi yhdessä; takautuva korjaaminen on kallista kaikilla kolmella alueella.

8. Milloin verotuksellinen kiinteä toimipaikka syntyy

Maahanmuuttolainsäädännöstä riippumatta ulkomaiselle yhtiölle voi syntyä Suomeen verotuksellinen kiinteä toimipaikka. Se voi syntyä, jos yhtiö hankkii täältä kiinteän paikan tai jos sen puolesta sopimuksia tekee säännöllisesti joku henkilö. Kun kiinteä toimipaikka on syntynyt, yhtiölle voi tulla Suomessa yhteisöverovelvollisuus sekä siihen liittyvät rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet.

Lyhyet vierailut eivät pääsääntöisesti tuota tätä lopputulosta; mutta saman henkilön säännöllinen käynti ja kauppojen päättäminen Suomessa tai yhtiön täällä jatkuvasti käyttämä tila voivat muuttaa kuvaa. Arviointi riippuu verosopimuksista ja tosiasioista. Tämän kysymyksen esittäminen veroneuvojalle kerran siirryttäessä tutkimusvaiheesta myyntivaiheeseen maksaa paljon vähemmän kuin takautuva yhteisöverokeskustelu myöhemmin.

9. Toistuvien käyntien suunnittelu

Markkinalle tuleminen ei tapahdu yhdellä käynnillä; yleensä vuoden aikana matkoja on useita. Se tekee päivien seurannasta välttämätöntä. Pidä jokaisen matkan saapumis- ja lähtöpäivät taulukossa, laske jäljellä oleva oikeus uuden matkan päivämäärän mukaan ennen sen suunnittelua ja lisää mukaan muissa Schengen-maissa vietetyt päivät.

Toinen suunnittelun osa on saman työn jakaminen useammalle henkilölle. Kun yhden päivät ovat täynnä, kollegan tuleminen tilalle on oikeutettu ratkaisu, jos tiimirakenne on aito — mutta ei rotaatio, joka on järjestetty peittämään yhden henkilön rajan ylitys. Kolmas on olla odottamatta, kun toimeksiannon pitkittyminen käy selväksi: koska ensimmäistä oleskelulupaa haetaan ulkomailta, päivien käyttäminen loppuun ja vasta sitten lupaan siirtyminen ei ole toimiva suunnitelma.

10. Mukana pidettävät asiakirjat

Ennen lupaa tai ilman lupaa tehdyillä matkoilla mikään kortti ei osoita, miksi henkilö on Suomessa, joten näyttötaakka on henkilöllä. Mukana pidettäviä asiakirjoja on vähän mutta niiden on oltava täydelliset: työnantajan kirje tehtävästä ja sen kestosta, kutsut tai kokousvahvistukset vierailtavilta yrityksiltä, paluulippu, majoitustiedot ja yhtiön rekisteriote. Jos kyse on messuista, myös ilmoittautumisvahvistus kuuluu joukkoon.

Olennaista on, että asiakirjat tukevat toisiaan. Työnantajan kirjeessä mainitun tehtävän on sovittava yhteen kalenterin tapaamisten ja majoituksen keston kanssa; selittämättömät aukot päivämäärien välillä herättävät kysymyksiä. Jos suunnitelma muuttuu matkan aikana — tapaaminen peruuntuu, oleskelu pitenee — ajantasaisen tiedon pitäminen on parempi kuin vanhalla kirjeellä jatkaminen. Myös yhtiölle näiden papereiden kopion säilyttäminen on ainoa konkreettinen tieto myöhemmässä tarkastuksessa.