Yrittäjän oleskelulupa Suomessa 2026: yritys, kannattavuus, toimeentulo ja asiakirjat

1. Kuka hakee yrittäjän oleskelulupaa?

Tämä lupa on yrittäjille, jotka tosiasiallisesti työskentelevät omassa yrityksessään Suomessa. Yhtiömuoto ei yksin ratkaise; omistusta ja hakijan todellista työroolia arvioidaan yhdessä.

Migrin määritelmä on täsmällinen: toiminimen haltija, avoimen yhtiön yhtiömies, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies (ei äänetön), osuuskunnan jäsen jolla on kaupparekisteriin merkitty rajoittamaton lisämaksuvelvollisuus, sekä osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva osakas.

Osakeyhtiössä raja on selvä: johtavan aseman eli toimitusjohtajuuden tai hallituksen jäsenyyden lisäksi sinun on omistettava henkilökohtaisesti vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai vähintään 30 prosenttia äänistä. Tämän rajan alle jäävä omistus ei riitä, vaikka työskentelisit kuinka aktiivisesti.

Ilman omaa Y-tunnusta lupaa ei voi hakea. Kevytyrittäjät ja laskutuspalvelun kautta työskentelevät freelancerit jäävät tämän lupatyypin ulkopuolelle kokonaan.

Toiminimen perustaminen edellyttää Y-tunnusta varten ETA-maahan rekisteröityä kotipaikkaa. Ennen Suomeen saapumista on poikkeus: ensimmäisen luvan voi hakea ilman Y-tunnusta, kun hakemukseen liitetään yrityksen perustiedot ja rekisteröintiin tarvittavat asiakirjat, koska toiminimeä ei voi perustaa ulkomailta.

2. Miksi arviointi ei ole vain Migrin arvio?

Päätöstä ei tee yksi viranomainen. Alueellinen elinvoimakeskus arvioi ensin liiketoiminnan taloudelliset edellytykset ja antaa osapäätöksen, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto käsittelee muut oleskeluluvan edellytykset ja tekee lopullisen päätöksen.

Järjestyksellä on merkitystä: jos et täytä oleskeluluvan yleisiä edellytyksiä, elinvoimakeskus ei anna osapäätöstä lainkaan ja asia pysähtyy siihen — olipa yritysaineisto kuinka vahva tahansa.

Tämä selittää myös, miksi hakemus ei voi koostua pelkistä henkilökohtaisista asiakirjoista. Kaksi viranomaista vastaa kahteen eri kysymykseen: kestääkö liiketoiminta taloudellisesti, ja voidaanko tälle henkilölle myöntää oleskelulupa?

Hakemuksessa yrityksen myytävän tuotteen, asiakaskunnan, tulomallin, kustannusten kattamisen ja hakijan toimeentulon on tuettava toisiaan.

3. Miten kannattavuus osoitetaan?

Kannattavuus ei tarkoita vain suurta liikevaihtoa. Kulujen jälkeen liiketoiminnan on oltava elinkelpoista ja kyettävä turvaamaan yrittäjän toimeentulo.

Uudessa yrityksessä korostuvat sopimukset, tilaukset, kysyntä, hinnoittelu, pääoma, rahoitus ja realistinen kassavirta. Toimivassa yrityksessä toteutuneet luvut on sovitettava yhteen ennusteiden kanssa.

4. Toimeentulo: yrityksen raha ei automaattisesti ole henkilökohtaista tuloa

Yrityksen tilillä oleva raha, liikevaihto tai yrityksen voitto ei ole automaattisesti yrittäjän käytettävissä olevaa henkilökohtaista tuloa. Hakemuksessa on kerrottava selvästi, millä mekanismilla toimeentulosi turvataan: palkka, yrittäjätulo, jaettava voitto tai muu tapaukseen sopiva laillinen lähde.

Luvan logiikka ratkaisee: lupa myönnetään liiketoiminnan harjoittamiseen, joten toimeentulon odotetaan tulevan ensisijaisesti omasta yrityksestä. Lupa ei rajoita työntekoa Suomessa, mutta jos toimeentulon painopiste on muualla, luvan peruste heikkenee.

Perusta tulolaskelma Migrin hakemuspäivänä voimassa olevaan toimeentuloedellytykseen. Vanhojen artikkelien lukujen kopioiminen kiinteänä sääntönä on yleisimpiä ja helpoimmin vältettäviä virheitä.

Jos haet jatkolupaa, tarkista erikseen, jatkuuko työnteko-oikeutesi hakemuksen käsittelyn aikana; se riippuu siitä, jätitkö hakemuksen ennen nykyisen luvan päättymistä.

5. Mitä vahva hakemus sisältää?

Asiakirjaluettelo vaihtelee sen mukaan, onko yritys uusi vai toiminnassa, ja liiketoimintamallin mukaan. Tavoite ei vaihtele: osoittaa että yritys on todellinen, rahoitettu, kykenee tuottamaan tuloa ja että hakijalla on siinä aktiivinen rooli.

Rekisteröinti on useimmiten edellytys: ennen luvan myöntämistä yrityksen on pääsääntöisesti oltava merkittynä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. prh.fi ja ytj.fi ovat viralliset lähtökohdat yrityksen perustamiseen ja Y-tunnukseen.

Omistusasiakirjojen on osoitettava 30 prosentin raja ja johtava asema yksiselitteisesti. Osakasluettelo, kaupparekisteriote ja hallituksen päätökset kantavat tämän.

6. Hakeminen olemassa olevan yrityksen oston jälkeen

Toimivan yrityksen osto tuo historiaa ja asiakkaita, mutta ei korjaa heikkoa taloutta. Kauppahinta, velat, verot, vuokra, henkilöstökulut ja käyttöpääoma on arvioitava yhdessä.

Myyjän aiempi liikevaihto ei sellaisenaan osoita uuden omistajan tulevaa toimeentuloa.

7. Yleiset hylkäysriskit

Suuri asiakirjamäärä ei auta, jos taloudellinen kokonaisuus ei ole uskottava. Liikevaihdon, katteen, kulujen, pääoman ja toimeentulon on sovittava yhteen.

8. Tarkistus ennen hakemusta

Jätä hakemus vasta kun henkilökohtaiset lupaedellytykset ja yrityksen liiketoiminta-aineisto ovat yhtä aikaa valmiit. Alla olevat kohdat vastaavat useimmin toistuvia puutteita hylätyissä hakemuksissa.

Myös hakupaikka on määritelty: ensimmäistä lupaa haetaan ulkomailta ja jatkolupaa vain Suomesta. Hakemuslomake on OLE_YRI.

Maksut 2026: sähköinen hakemus 750 € ensimmäisestä luvasta ja 230 € jatkoluvasta; paperilla 900 € ja 430 €. Paperihakemuksen 150 euron ero ei ole ainoa haitta — käsittely on yleensä myös hitaampaa.