EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti Suomessa 2026: puoliso, avopuoliso, lapsi, vanhempi ja suomalaisen vapaa liikkuvuus

1. Kuka tarvitsee oleskelukortin?

Korttia hakee EU:n ulkopuolinen henkilö, joka on EU-/ETA-/Sveitsin kansalaisen perheenjäsen ja oleskelee Suomessa yli 3 kuukautta.

Jos perheenjäsen on itse EU-kansalainen, hän ei hae tätä korttia vaan rekisteröi oman EU-oleskeluoikeutensa.

2. Perheenjäsenen määritelmä EU-säännöissä

Puoliso ja rekisteröity puoliso ovat perheenjäseniä. Avopuoliso rinnastetaan puolison asemaan yleensä vähintään 2 vuoden yhtäjaksoisen yhteisasumisen perusteella, tai yhteisen lapsen/painavan syyn poikkeuksella.

Jälkeläiset, kuten lapset ja lapsenlapset, kuuluvat piiriin, jos he ovat alle 21-vuotiaita tai riippuvaisia. Myös EU-kansalaisen tai hänen puolisonsa riippuvainen ylenevä sukulainen, esimerkiksi vanhempi tai isovanhempi, voi kuulua piiriin; samoin alaikäisen EU-kansalaisen vanhempi tai huoltaja.

3. Muun omaisen laajennettu EU-arvio

Muu omainen voidaan lukea perheenjäseneksi, jos hän oli lähtömaassa riippuvuussuhteessa pääasialliseen EU-kansalaiseen tai asui tämän kanssa samassa taloudessa. EU-kansalaisen puolison muut omaiset eivät yleensä kuulu tämän laajennuksen piiriin.

Vaihtoehtoisesti kyseeseen voivat tulla vakavat terveydelliset syyt, jotka edellyttävät ehdottomasti, että EU-kansalainen hoitaa omaistaan henkilökohtaisesti. Näytön on selitettävä paitsi diagnoosi myös se, miksi juuri tämän henkilön antama hoiva on välttämätöntä.

4. Pääasiallisen EU-kansalaisen oma oleskeluoikeus

Oleskelukortti perustuu johdettuun EU-oikeuteen. Pääasiallisen EU-kansalaisen on itse täytettävä oman EU-oleskeluoikeutensa ehdot Suomessa työn, itsenäisen ammatinharjoittamisen, opiskelun, perheenjäsenyyden tai riittävien varojen kautta.

Pelkkä avioliittotodistus ei siis riitä; myös pääasiallisen EU-kansalaisen tosiasiallinen EU-asema Suomessa on osoitettava.

5. Suomen kansalainen sponsorina: vapaan liikkuvuuden testi

Suomen kansalaisen perheenjäsen käyttää yleensä kansallisia perhesidesääntöjä. EU-oleskelukortti tulee kyseeseen vain, jos Suomen kansalainen on aidosti käyttänyt vapaata liikkuvuutta toisessa EU-/rinnastettavassa maassa.

Migri edellyttää, että Suomen kansalainen on asunut siellä vähintään kolme kuukautta, että perhe-elämää on vietetty siellä tai suhde on alkanut tai vahvistunut siellä ja että paluu Suomeen on suora. Jos hakija tulee myöhemmin, Suomen kansalaisen on pitänyt palata ensin. Välissä oleva oleskelu kolmannessa maassa voi katkaista tämän reitin. Toisen EU-maan kansalaisuus ei yksin osoita vapaan liikkuvuuden käyttöä, jos henkilö on asunut vain niissä maissa, joiden kansalainen hän on. Tällä reitillä ei vaadita näyttöä riittävistä varoista.

6. Kortin voimassaolo, hakemus ja maksu

Oleskelukortti myönnetään pääsääntöisesti viideksi vuodeksi. Jos Suomeen suunniteltu oleskelu on lyhyempi, kortti voidaan myöntää tuoksi lyhyemmäksi ajaksi.

Vuoden 2026 maksu on 53 € sekä sähköisessä että paperihakemuksessa. Lyhyemmän kortin jatkuessa uusi kortti haetaan ennen vanhan päättymistä.

7. Pysyvä oleskelukortti 5 vuoden jälkeen

Viiden vuoden laillisen ja yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen perheenjäsen voi hakea pysyvää oleskelukorttia. Pysyvän oikeuden saatuaan oikeus ei enää samalla tavalla riipu EU-perheenjäsenestä.

Fyysinen pysyvä oleskelukortti on voimassa viisi vuotta ja se on uusittava, koska sen sirulla on biometriset tiedot. Pysyvä oikeus ja fyysisen kortin voimassaoloaika on pidettävä erillään toisistaan.

8. Oleskelukortin tarkistuslista

Keskeisin virhe on sekoittaa Suomen kansalaisen kansallinen perhereitti ja EU-vapaan liikkuvuuden perhereitti.