Perheenyhdistämisen toimeentulovaatimus Suomessa 2026: nettotulot, Kela-etuudet, perhekoko ja kuntaryhmät

1. Tärkein sääntö: laskenta tehdään nettotuloista

Bruttopalkka ei yksin ratkaise perheenyhdistämisen edellytysten täyttymistä. Migri käyttää perusteena sitä summaa, joka jää jäljelle verojen sekä pakollisten eläke- ja vakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen.

Siksi esimerkiksi 3 000 € bruttopalkkaa ei voi arvioida ilman nettotuloa, perhekokoa ja kuntaryhmää.

2. Kuntaryhmäkohtaiset rajat, voimassa 1.11.2024 alkaen

3. Mitä tuloja voidaan käyttää?

Keskeisiä hyväksyttäviä tulolähteitä ovat työtulo ja yritystulo. Tulo voi tulla perheenkokoajalta tai hakijalta; olennainen kysymys on, onko perheen toimeentulo Suomessa turvattu luotettavasti.

Yrittäjällä yrityksen liikevaihto tai tilin saldo ei ole sama asia kuin henkilökohtainen nettotulo, jota voidaan käyttää perheen elättämiseen.

4. Mitkä Kelan etuudet lasketaan mukaan ja mitkä eivät?

Migri voi ottaa huomioon tiettyjä menoja kompensoivia sosiaalietuuksia, kuten lapsilisän, lastenhoidon tuen, elatustuen, opintorahan ja asumistuen.

Toimeentulotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja 1.5.2026 alkaen niitä korvaava yleinen sosiaaliturvaetuus eivät voi olla toimeentulon perustana.

5. Käytännön laskentaesimerkit 2026

Helsinki, 2 aikuista: 1 210 + 610 = 1 820 € netto/kk. Helsinki, 2 aikuista + 1 lapsi: 2 430 € netto/kk.

Migrin virallisessa Tampere-esimerkissä 2 aikuista + 2 lasta = 2 620 € netto/kk. Muissa kunnissa 2 aikuista + 4 lasta = 3 100 € netto/kk.

6. Opiskelijan perheen erilainen laskenta

Opiskelijan oma toimeentulovaatimus voi poiketa perhetaulukon ensimmäisen aikuisen summasta. Migrin Kuopio-esimerkissä opiskelija 800 €/kk + toinen aikuinen 550 €/kk = 1 350 €/kk.

Siksi perhetaulukkoa ei pidä soveltaa mekaanisesti aina ensimmäisen aikuisen summasta lähtien; perheenkokoajan lupaperusteella on merkitystä.

7. Voidaanko lapsiperheessä poiketa vaatimuksesta?

Lapsiperheessä voidaan tapauskohtaisesti poiketa vaatimuksesta, jos tulot jäävät hieman rajan alle, mutta poikkeus ei ole automaattinen.

Perusteena voivat olla poikkeuksellisen painavat syyt tai lapsen etu, jotka on dokumentoitava.

8. Mitä toimeentulonäyttöä tarvitaan?

9. Yleisiä virheitä toimeentulon laskennassa

10. Mitkä kunnat kuuluvat ryhmään 2?

Migri nimeää toiseen ryhmäänsä, "muut suuret kunnat", 24 kuntaa: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vihti. Jokainen kunta, joka ei ole tällä listalla eikä pääkaupunkiseudun ryhmässä, kuuluu ryhmään 3.

Migrin ryhmittely ei ole sama kuin Kelan asumismenojen kuntaryhmät, joten suuri tai kallis kaupunki ei automaattisesti kuulu ryhmään 2. Esimerkiksi Vaasa, Pori, Lappeenranta, Kouvola, Mikkeli ja Kajaani eivät ole Migrin listalla, ja niissä käytetään ryhmän 3 summia. Ratkaisevaa on kunta, jossa perhe todella asuu, yleensä perheenkokoajan DVV-osoitteen kunta.

11. Ehdotettu muutos: summat asetukseen ja korotuksia odotetaan

Edellä mainitut euromäärät määritellään Migrin omassa ohjeessa, eivät laissa. Sisäministeriö lähetti 1.9.2026 lausunnolle esityksen, jonka mukaan summista säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella; lausuntoaika päättyi 2.10.2026. Ministeriön mukaan summia ei lasketa, ja asetuksen antamisen yhteydessä niihin ennakoidaan korotuksia. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2026.

13.10.2026 mennessä uusia summia ei ole julkaistu eikä mitään ole tullut voimaan, joten Migri soveltaa luvun 2 taulukkoa. Rajan tuntumassa olevan perheen ei kannata olettaa nykyisen summan pysyvän: jätä pelivaraa ja tarkista Migrin sivu uudelleen ennen hakemusta ja ennen jatkolupaa.