Työttömyyskassa ja ammattiliitto Suomessa 2026 — jäsenyys, 12 kuukauden työssäoloehto ja päivärahan määrä
Työttömyyskassan ja ammattiliiton ero, kuka voi liittyä kassaan ja milloin, 12 kuukauden työssäoloehto 930 ja 465 euron kuukausirajoineen, 37,21 euron peruspäiväraha ja 45 prosentin sääntö, vuoden 2026 vertailutaulukko, seitsemän työpäivän omavastuuaika, 300/400/500 päivää sekä porrastus 40 ja 170 päivän kohdalla.
Lyhyt vastaus
Työttömyyskassa ja ammattiliitto eivät ole sama asia: kassan jäsenyys tuo ansiosidonnaisen päivärahan, ja jos et kuulu kassaan, saat Kelan peruspäivärahaa. Suomessa on 12 palkansaajien työttömyyskassaa ja yksi yrittäjien kassa, ja niissä on yhteensä noin kaksi miljoonaa jäsentä. Kassaan liitytään työssä ollessa tai yrittäjänä; työn ei tarvitse olla pysyvää, ja lyhyetkin työjaksot riittävät. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää kolmea ehtoa yhdessä: haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työvoimaviranomaiselle työttömäksi työnhakijaksi, olet kassan jäsen ja olet täyttänyt 12 kuukauden työssäoloehdon jäsenyytesi aikana. Työssäoloehdossa kalenterikuukausi, jona olet ansainnut vähintään 930 euroa, kerryttää kuukauden, ja 465–930 euroa kerryttää puoli kuukautta; alle 465 euroa ei kerrytä mitään. Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista, ja viimeisen 2 vuoden ja 4 kuukauden palkkakuukaudet lasketaan mukaan. Päiväraha koostuu perusosasta ja ansio-osasta: vuonna 2026 perusosa on 37,21 euroa päivässä, ja ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta; yli 3 535 euron kuukausipalkasta ylimenevän osan kerroin on 20 prosenttia. Työttömyyden alussa on seitsemän työpäivän omavastuuaika, jolta ei makseta mitään. Päivärahaa maksetaan työhistorian mukaan 300, 400 tai 500 päivää, ja se laskee 40 päivän jälkeen 80 prosenttiin alkuperäisestä ja 170 päivän jälkeen 75 prosenttiin.
1. Kassa ja liitto eivät ole sama asia
Nämä kaksi laitosta menevät maahan muuttaneilla useimmin sekaisin. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksaa työttömyyskassa, ei ammattiliitto. Jos et kuulu kassaan, saat työttömyyden ajalta Kelan peruspäivärahaa, joka perustuu kiinteään määrään eikä ansioihisi. Suomessa on 12 palkansaajakassaa ja yksi yrittäjäkassa, ja niissä on yhteensä noin kaksi miljoonaa jäsentä.
Kassaan liitytään työssä ollessa tai yrittäjänä. Työn ei tarvitse olla pysyvää; liittymiseen riittävät lyhyetkin työjaksot. Osa kassoista on alakohtaisia, eli jäsenyys edellyttää työskentelyä tietyssä ammatissa tai alalla; osa edellyttää tiettyä koulutusta; ja on myös kassoja, joihin kuka tahansa voi liittyä. Kassaan kannattaa liittyä jo opiskelijana, koska oikeus ansiopäivärahaan alkaa kertyä ennen valmistumista.
2. Jäsenyys: maksu ja kassan vaihtaminen
Kassan jäsenet maksavat jäsenmaksua sekä etuuksien osittaiseksi rahoittamiseksi että kassan hallintokulujen kattamiseksi. Maksu on joko prosenttiperusteinen tai kiinteä kuukausi- tai vuosimaksu. Vuonna 2026 keskimääräinen jäsenyyden kustannus 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle on 82 euroa.
Kassaa voi vaihtaa, ja oikein tehtynä kertymät eivät katoa. Ota yhteyttä uuteen kassaan ja valtuuta se päättämään vanha jäsenyytesi; jäsenyys jatkuu tällöin katkeamatta. Jos vaihdat kassaa niin, että jäsenyyksien väliin jää enintään kuukausi, vanhassa kassassa kertyneet työssäolo- ja jäsenyysajat lasketaan myös uudessa. Jos muutat Suomeen toisesta EU-maasta, voit liittyä kassaan rajoitetun ajan myös työttömänä.
3. Kahdentoista kuukauden työssäoloehto
Tarkistuslista
- Työssäoloehdon pituus: 12 kuukautta
- Vähintään 930 euron ansio kalenterikuukaudessa: kertyy 1 kuukausi
- 465–930 euron ansio samassa kuukaudessa: kertyy puoli kuukautta
- Alle 465 euron ansio: ei kerry mitään
- Esimerkki: oikeus voi syntyä 10 täydestä kuukaudesta ja 4 puolikkaasta
- Työn on oltava tehty kassan jäsenyyden aikana
- Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista; viimeisen 2 vuoden ja 4 kuukauden palkkakuukaudet lasketaan
- Opiskelu, sairaus, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, vuorotteluvapaa, apurahakausi tai alle 3-vuotiaan lapsen hoito mahdollistavat pidemmän tarkastelujakson; pisimmillään viimeiset 9 vuotta ja 4 kuukautta
- Sääntö muuttui 2.9.2024: siihen asti riitti kuuden kuukauden työ, nyt vaaditaan vuosi
- Jos olet työmarkkinoiden ulkopuolella yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä, kertymä raukeaa
4. Ilmoittautuminen ei toimi taannehtivasti
Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työvoimaviranomaiselle työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittaudu heti työvoimaviranomaisen verkkopalvelussa, kun jäät työttömäksi tai työaikaasi vähennetään.
Sääntö on tässä tiukka: ilmoittautuminen tulee voimaan heti, mutta sitä ei voi soveltaa taannehtivasti – esimerkiksi edelliseen päivään. Ansiopäivärahaa maksetaan vain siltä ajalta, jona ilmoittautuminen on voimassa. Työnhakijan statusta on myös ylläpidettävä: työllistymissuunnitelman ajan tasalla pitäminen, tarvittaviin tapaamisiin osallistuminen ja työvoimaviranomaisen järjestämiin palveluihin osallistuminen ovat velvollisuuksia, ja niiden laiminlyönti voi viedä oikeuden päivärahaan tilapäisesti tai pysyvästi.
5. Miten määrä lasketaan
Päiväraha perustuu työttömyyttä edeltävään bruttopalkkaasi, ja huomioon otetaan vähintään 12 kuukauden palkka. Bruttopalkasta vähennetään työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua vastaava prosenttiosuus; vuonna 2026 vähennys on 3,83 prosenttia. Lomapalkkaa ei lasketa mukaan, ja myös epäsäännölliset tulot – kuten lomaraha, lomakorvaus ja työnantajan maksama erokorvaus – jäävät ulkopuolelle.
Päiväraha koostuu kahdesta osasta. Perusosa on 37,21 euroa päivässä eikä riipu työttömyyttä edeltävästä palkastasi; täysi päiväraha on aina vähintään perusosan suuruinen. Tämän päälle lisätään ansio-osa: se on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkkasi ylittää 3 535 euroa, ylimenevän osan kerroin on 20 prosenttia. Täysi päiväraha voi olla enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, eikä se voi koskaan jäädä peruspäivärahaa pienemmäksi. Päiväraha on veronalaista tuloa; päivärahaa saadessa palkkaan sovellettava veroprosentti korotetaan vähintään 25 prosenttiin, joten etuutta varten kannattaa tilata verokortti osoitteesta vero.fi.
6. Vuoden 2026 vertailu: mitä kassan jäsenyys tuo
Tarkistuslista
- Kuukausipalkka 1 500 euroa: ansiopäiväraha 1 089 euroa, peruspäiväraha 800 euroa
- Kuukausipalkka 2 000 euroa: ansiopäiväraha 1 306 euroa, peruspäiväraha 800 euroa
- Kuukausipalkka 2 500 euroa: ansiopäiväraha 1 522 euroa, peruspäiväraha 800 euroa
- Kuukausipalkka 3 000 euroa: ansiopäiväraha 1 738 euroa, peruspäiväraha 800 euroa
- Kuukausipalkka 3 500 euroa: ansiopäiväraha 1 955 euroa, peruspäiväraha 800 euroa
- Kuukausipalkka 4 000 euroa: ansiopäiväraha 2 093 euroa, peruspäiväraha 800 euroa
- Määrät ovat kuukausikohtaisia ja vuodelta 2026; ne kuvaavat tasoa ennen porrastuksen soveltamista
7. Omavastuuaika, maksuaika ja porrastus
Työttömäksi jäätäessä sovelletaan seitsemän työpäivän (maanantaista perjantaihin) omavastuuaikaa, jolta päivärahaa ei makseta. Maksuaika riippuu työhistoriasta ja iästä: 300 päivää, jos työhistoriaa on 3 vuotta tai vähemmän, 400 päivää, jos sitä on yli 3 vuotta, ja 500 päivää, jos olet 58-vuotias ja sinulla on 5 vuotta työhistoriaa viimeisten 20 vuoden aikana. Koska päivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, 300 päivää kestää noin 60 viikkoa (noin 14 kuukautta), 400 päivää 80 viikkoa (noin 18 kuukautta) ja 500 päivää 100 viikkoa (noin 23 kuukautta). Jos teet keikka- tai osa-aikatyötä, enimmäisaika kuluu hitaammin.
Päivärahan taso on lisäksi porrastettu: 40 maksupäivän jälkeen (noin kaksi kuukautta) se laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä ja 170 päivän jälkeen (noin kahdeksan kuukautta) 75 prosenttiin. Peruspäivärahaa porrastus ei koske, eikä päiväraha voi koskaan jäädä sitä pienemmäksi. Enimmäisajan voi nollata työllä: 12 kuukauden työ vähintään 930 euron kuukausiansiolla käynnistää sen alusta, jolloin päivärahan taso lasketaan uudelleen ja alkaa uusi seitsemän päivän omavastuuaika. Jos työskentelet osa-aikaisesti, uudelleenlaskenta voi pienentää määrää, mutta jos enimmäisaika ei ole täyttynyt, päivärahaa voidaan alentaa kerralla enintään 20 prosenttia.
8. Yleiset virheet
Tarkistuslista
- Oletus, että liittoon liittyminen tarkoittaa myös kassaan liittymistä
- Yritys liittyä kassaan vasta työttömäksi jäätyä; kassaan liitytään työssä ollessa
- Ilmoittautuminen työnhakijaksi vasta muutama päivä työn päättymisen jälkeen
- Oletus, että työssäoloehto on yhä kuusi kuukautta; 2.9.2024 alkaen se on 12
- Oletus, että myös alle 465 euron kuukaudet kerryttävät
- Vanhan jäsenyyden päättäminen itse kassaa vaihdettaessa ja yli kuukauden katkon jättäminen
- Oletus, että päiväraha lasketaan koko bruttopalkasta; ensin tehdään 3,83 prosentin vähennys
- Odotus, että lomaraha ja lomakorvaus kasvattavat päivärahaa
- Etuutta varten tarkoitetun verokortin tilaamatta jättäminen ja liiallisen veron maksaminen
- Budjetointi ottamatta huomioon porrastusta 40 ja 170 päivän kohdalla
9. Kassan tarkistuslista
Tarkistuslista
- Oletko työttömyyskassan jäsen vai vain ammattiliiton?
- Vastaako kassasi alaasi ja koulutustasi?
- Ovatko jäsenmaksusi ajan tasalla?
- Ylittikö ansiosi 930 euron rajan jokaisena kuukautena, jona teit työtä?
- Täyttyikö 12 kuukauden työssäoloehto jäsenyytesi aikana?
- Jos vaihdoit kassaa, jäikö jäsenyyksien väliin yli kuukausi?
- Ilmoittauduitko työvoimaviranomaiselle sinä päivänä, jona jäit työttömäksi?
- Onko työllistymissuunnitelmasi ajan tasalla ja käytkö tapaamisissa?
- Onko etuutta varten tilattu verokortti osoitteesta vero.fi?
- Onko seitsemän työpäivän omavastuuaika kirjattu budjettiin?
- Ovatko 40 ja 170 päivän porrastuspäivät kalenterissa?
Yleisimmät kysymykset aiheesta
Olen liiton jäsen – olenko myös kassan jäsen?
Nämä ovat erillisiä jäsenyyksiä eivätkä tule automaattisesti yhdessä. Ansiopäivärahan maksaa kassa; jos et ole kassan jäsen, saat Kelan peruspäivärahaa. Tarkista oma tilanteesi kassastasi.
Kuinka monta kuukautta minun on työskenneltävä?
Kaksitoista kuukautta. Vähintään 930 euron ansio kalenterikuukaudessa kerryttää kuukauden ja 465–930 euroa puoli kuukautta, joten esimerkiksi 10 täyttä ja 4 puolikasta kuukautta riittää. Työn on oltava tehty kassan jäsenyyden aikana.
Pieneneekö päiväraha ajan myötä?
Kyllä. 40 maksupäivän jälkeen se laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä ja 170 päivän jälkeen 75 prosenttiin. Peruspäivärahaa porrastus ei koske, eikä päiväraha jää koskaan sitä pienemmäksi.
Voinko nollata enimmäisajan?
Kyllä. 12 kuukauden työ vähintään 930 euron kuukausiansiolla käynnistää enimmäisajan alusta. Päivärahan taso lasketaan tällöin uudelleen ja alkaa uusi seitsemän päivän omavastuuaika; osa-aikatyössä määrä voi pienentyä, mutta jos enimmäisaika ei ole täyttynyt, se laskee kerralla enintään 20 prosenttia.
Oppaat, joita luetaan tämän rinnalla
Vierailevan opettajan, luennoitsijan ja ohjaajan oleskelulupa 2026
Selittää kutsuun/sopimukseen perustuvan vierailevan opettajan, luennoitsijan tai ohjaajan enintään vuoden luvan, 1 463 € tulorajan ja 90 päivän poikkeuksen.
Avaa opasTyöelämäVapaaehtoistyön oleskelulupa Suomessa 2026
Vapaaehtoistyö hyväksyttävässä ohjelmassa, rahoitus, ohjelmasopimus ja ero palkkatyöhön.
Avaa opasTyöelämäTyöskentely Suomessa ilman oleskelulupaa enintään 90 päivää 2026
Enintään 90 päivän työnteko-oikeus ilman oleskelulupaa tulkeille, opettajille, asiantuntijoille, tutkijoille, taiteilijoille ja urheilualan ammattilaisille.
Avaa opasViralliset lähteet
Tätä opasta varten on tarkistettu alla olevat viralliset tai julkiset lähteet. Viranomaisen ajantasainen ohje on aina ensisijainen.
Työperusteinen oleskelulupa Suomessa
Työntekijöille, erityisasiantuntijoille ja työnantajille tarkoitettu tuki oikean oleskelulupareitin ja hakemusasiakirjojen valmisteluun.
Opas on yleistä tietoa. Palvelussa arvioidaan tilanteesi ja asiakirjasi tapauskohtaisesti.
Tarvitsetko tapauskohtaista arviota?
Yleisopas ei korvaa henkilökohtaista maahanmuutto-, vero-, yritys- tai oikeudellista arviota. ENB voi arvioida tilanteesi ja asiakirjasi erikseen.


