Työskentely Suomessa ilman oleskelulupaa enintään 90 päivää 2026

1. Kolme perusehtoa

2. Migrin nimenomaisesti mainitsemat ryhmät

3. Oleskelulupavapaus ≠ viisumivapaus

Viisumivelvollinen tarvitsee viisumin, vaikka työ olisi vapautettu oleskeluluvasta. Viisumivapaan on noudatettava Schengenin sääntöä 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Toisen Schengen-valtion myöntämä oleskelulupa voi tehdä oleskelusta laillista, mutta työn luokkaa koskevien ehtojen on silti täytyttävä.

4. Jos työ kestää yli 90 päivää

Yli 90 päivän työhön tarvitaan oleskelulupa. Ensimmäistä työperusteista lupaa ei pääsääntöisesti haeta Suomessa, joten pidempi työ tulee suunnitella etukäteen.

5. Vaarallisimmat väärinkäsitykset

Lähteet tarkistettu 24.8.2026. Tarkista aina tehtäväkohtaiset ajantasaiset ehdot Migriltä ennen työtä.

6. Miten päivät lasketaan: 90/180-sääntö käytännössä

Laskenta ei rajoitu Suomeen; koko Schengen-alueella vietetyt päivät lasketaan yhteen. Sääntö on, ettei minään päivänä edeltävän 180 päivän jakson yhteismäärä saa ylittää 90:tä päivää. Kyse on liukuvasta jaksosta, ei kalenterivuodesta tai ensimmäisestä maahantulosta laskettavasta kiinteästä ajasta. Yleinen käsitys "90 päivää vuodessa" on siksi väärä, ja se on yleisin syy yllätykseen rajalla.

Sekä saapumis- että lähtöpäivä lasketaan täysiksi päiviksi; muutaman tunnin kauttakulkukin täyttää sen päivän. Vuoden aikana usein matkustavalle laskeminen päässä ei ole turvallista. Käytännöllinen tapa on pitää jokaisen matkan päivämäärät taulukossa ja laskea jäljellä oleva oikeus uuden matkan päivämäärän mukaan ennen varaamista. Passin leimat ovat laskennan perusta; jos rajanylitystä ei ole leimattu, lento- ja majoitustiedot on säilytettävä.

7. Mitä työtä saa tehdä ilman lupaa ja mitä ei

Oikeus työskennellä ilman lupaa rajautuu työn lajin eikä ajan mukaan. Laissa luetellut tietyt tehtävät — esimerkiksi tietty asiantuntijatyö, kulttuuri- ja urheilutoiminta, toimitetun koneen asennus sekä kokouksiin ja koulutuksiin osallistuminen — kuuluvat sen piiriin. Työ, joka ei ole tuolla listalla, ei muutu sallituksi pelkästään siksi, että se kestää alle 90 päivää.

Käytännössä raja kulkee tässä: jos liityt suomalaisen työnantajan tavanomaiseen työvoimaan, lupa pääsääntöisesti tarvitaan. Jos taas suoritat täällä ulkomaisen työnantajasi lukuun tietyn ja rajatun tehtävän ja tehtävä on yksi laissa luetelluista, sen voi tehdä ilman lupaa. Epäselvässä tilanteessa sen kirjaaminen, kenen ohjeesta, kenen lukuun ja kuinka pitkään työtä tehdään, tuo oikean kategorian nopeasti esiin.

8. Viisumi ja työnteko-oikeus ovat kaksi eri asiaa

Schengen-viisumi tai viisumivapaus sallii alueelle saapumisen; se ei määritä, mitä siellä saa tehdä. Lain salliman piirin ulkopuolinen työnteko matkailua varten myönnetyllä viisumilla on luvatonta työntekoa, eikä viisumin voimassaolo muuta sitä. Yhtä lailla viisumivapaan maan kansalaisuus ei luo työnteko-oikeutta.

Jos viisumia haetaan, matkan tarkoitus on ilmoitettava sellaisena kuin se on. Tarkoituksen kirjaaminen "matkailuksi" ja sen jälkeen liiketapaamisiin osallistuminen muuttuu luotettavuuskysymykseksi myöhemmissä hakemuksissa. Oikeaa tarkoitusta varten myönnetty viisumi vastaa myös rajalla annettavia vastauksia; kun asiakirjat, viisumin tarkoitus ja tosiasiassa tehty työ kertovat saman tarinan, prosessi kulkee kitkatta.

9. Työnantajan velvoitteet eivät katoa

Se, ettei oleskelulupaa tarvita, ei tarkoita, ettei työnantajalla olisi velvoitteita. Ulkomaisen yrityksen Suomeen lähettämä työntekijä voi kuulua lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn piiriin; tällöin sovelletaan Suomessa noudatettavia vähimmäistyöehtoja, työaikaa ja työturvallisuussääntöjä. Lähettävän yrityksen voi olla tehtävä ilmoitus ennen työn alkua ja nimettävä edustaja Suomeen.

Myöskään suomalainen asiakas tai tilaaja ei jää tämän ulkopuolelle. Työmailla ja vastaavissa ympäristöissä tarkistetaan työntekijöiden tunnistekortit, veronumerot ja työterveysasiakirjat, ja tarkistamatta jättäminen voi pysäyttää työn. Lyhyttä keikkaa suunniteltaessa se, että jaetaan etukäteen, kumpi kolmesta osapuolesta — työntekijä, lähettävä yritys, suomalainen tilaaja — valmistelee minkin asiakirjan, estää työmaalla menetetyt päivät.

10. Milloin on siirryttävä lupaan

Tämä reitti ei ole pysyvä ratkaisu toistuvalle työskentelyjärjestelylle. Jos samalle asiakkaalle tullaan ja lähdetään säännöllisin väliajoin, Suomeen on voinut tosiasiassa muodostua vakiintunut työskentelyjärjestely, vaikka päivät eivät ylittäisi 90:tä, ja oikea vastaus on oleskelulupa. Raja on vähemmän yksittäisen matkan pituudessa kuin järjestelyn jatkuvuudessa ja työn painopisteessä.

Siirtymän ajoituksella on merkitystä, koska ensimmäistä oleskelulupaa haetaan pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelta. 90 päivän käyttäminen täällä ja vasta sitten täältä hakeminen ei useimmiten ole toimiva suunnitelma. Hakemuksen käynnistäminen ulkomailta heti, kun toimeksiannon pitkittyminen käy selväksi, välttää sekä kellon loppuun juoksemisen että työn keskeytymisen.

11. Mitä tapahtuu, jos raja ylittyy

Ylitys huomataan maasta lähdettäessä tai seuraavassa maahantulossa, ja seuraukset voivat olla odotettua raskaammat. Pääsyn epääminen, määräaikainen maahantulokielto ja kielteinen arvio myöhemmissä viisumihakemuksissa ovat näistä ensimmäisiä. Koska maahantulokielto voi kattaa koko Schengen-alueen, sen vaikutus ei rajoitu Suomeen.

Vaikka ylitys johtuisi laskuvirheestä, lopputulosta ei ole helppo muuttaa; hyvä usko ei yksin ole puolustus. Virheen huomatessa oikein on siis lähteä ennen rajan täyttymistä ja säilyttää lähdöstä tosite. Jos on pakottava syy, kuten sairastuminen tai peruuntunut lento, sitä koskevan näytön kerääminen samalla hetkellä on paljon vahvempaa kuin jälkikäteinen selittäminen.