Tutkijan oleskelulupa Suomessa 2026: kattava opas tutkimukseen, hosting agreementiin ja EU-liikkuvuuteen

1. Kenelle tutkijan lupa on tarkoitettu?

Lupa on tarkoitettu tieteelliseen tutkimukseen, lisensiaatintyöhön tai väitöskirjan valmisteluun. Pelkkä tutkija-nimike ei riitä, vaan toiminnan on oltava todellista tutkimusta.

EU:n, ETA:n ja Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa, mutta yli kolme kuukautta kestävässä oleskelussa heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa.

2. EU-direktiivin lupa vai kansallinen tutkijalupa?

Hakijan ei tarvitse itse valita EU-direktiivin ja kansallisen luvan välillä; Migri ratkaisee soveltuvan luvan. Maisterin tai tohtorin tutkinto voi johtaa EU-direktiivin mukaiseen lupaan.

Kandidaatin tutkinnon suorittanut tutkija voi olla kelpoinen kansalliseen tutkijalupaan hosting agreementin perusteella. Kansallinen lupa ei anna samoja EU:n tutkimusliikkuvuuden oikeuksia, ja tutkimus rajoittuu Suomeen.

3. Miksi hosting agreement on tärkeä?

Tutkijan ja tutkimusorganisaation allekirjoittama hosting agreement on keskeinen vaatimus. Sen tulee kuvata tutkimus, kesto ja osapuolten suhde.

Se, onko tutkija työsuhteessa, vaikuttaa toimeentulon arviointiin ja voi vaikuttaa myös siihen, mikä lupatyyppi lopulta myönnetään. Hosting agreement ja työsopimus eivät välttämättä ole sama asiakirja.

4. Vuoden 2026 toimeentulovaatimus

Jos tutkimusorganisaatio on tutkijan työnantaja, palkan on vastattava sovellettavaa työehtosopimusta. Jos yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, Migri soveltaa vuonna 2026 vähimmäismäärää 1 463 euroa kuukaudessa.

Jos työsuhdetta ei ole, toimeentulo voi tulla säästöistä, apurahasta, työtuloista tai muista laillisista lähteistä. Migrin vuoden 2026 nettotasot ovat asuinpaikan mukaan 1 210, 1 090 tai 1 030 euroa kuukaudessa. Vähintään vuoden kestävässä tutkimuksessa on osoitettava riittävät varat vähintään yhdeksi vuodeksi.

5. Luvan kesto ja A/B-status

Ensimmäinen tutkijan oleskelulupa voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi. EU-direktiivin mukainen lupa maisteritasolla on yleensä jatkuva A-lupa.

Kansallisessa tutkijaluvassa alle 2 vuoden sopimus voi johtaa B-lupaan ja vähintään 2 vuoden sopimus A-lupaan.

6. Tutkijan työnteko-oikeus

Työnteko-oikeus alkaa, kun oleskelulupa on myönnetty. Tutkija voi tehdä myös muuta työtä.

Tutkimuksen on kuitenkin jatkuttava päätoimisena, edistymisen on oltava osoitettavissa ja tieteellisen tutkimuksen on säilyttävä oleskelun pääasiallisena tarkoituksena. Migri tarkistaa nämä seikat jatkoluvassa.

7. Tutkimus enintään 90 päivää ilman oleskelulupaa

Tutkija voi Migrin mukaan tehdä tutkimustyötä ilman oleskelulupaa enintään 90 päivää, mutta maahantulon ja oleskelun on oltava muutoin laillista.

Tätä 90 päivän poikkeusta ei tule käyttää pitkäaikaisen tutkijaluvan korvikkeena.

8. Tutkijan EU-liikkuvuus

EU-direktiiviin perustuva tutkijan lupa voi tukea tutkimusliikkuvuutta toiseen EU-jäsenvaltioon, kun asiaa koskevat ehdot täyttyvät; kohdemaan ilmoitussäännöt on tarkistettava.

Myös henkilö, jolla on toisen EU-jäsenvaltion myöntämä tutkimusta koskeva oleskelulupa, voi laissa säädettyjen ehtojen täyttyessä käyttää tutkijan liikkuvuutta Suomeen enintään kahdeksi vuodeksi tekemällä Migrille liikkuvuusilmoituksen. Toisen EU-valtion muilla perusteilla myöntämät oleskeluluvat eivät kuulu tähän itsestään.

9. D-viisumi ja jatkolupa

D-viisumia voi pyytää ensimmäisen tutkijan oleskelulupahakemuksen yhteydessä. D-viisumi ei nopeuta lupapäätöstä; myönteisen päätöksen jälkeen se helpottaa maahantuloa Suomeen ilman, että oleskelulupakorttia tarvitsee odottaa ulkomailla.

Ensimmäistä lupaa haetaan ulkomailta ja jatkolupaa Suomesta. Jatkoluvassa Migri arvioi uudelleen hosting agreementin, tutkimuksen etenemisen, toimeentulon ja sen, jatkuuko tutkimus oleskelun pääasiallisena tarkoituksena.

10. Suomeen jääminen tutkimuksen jälkeen

Tutkimuksen valmistuttua kelpoinen henkilö voi hakea oleskelulupaa työnhakua tai yrityksen perustamista varten. EU-direktiivin mukaisen tutkijaluvan haltija voi olla kelpoinen Suomessa valmistuneen tutkimuksen perusteella; kansallisessa tutkijaluvassa tutkimuksen jälkeinen työnhakureitti voi lisäksi riippua siitä, onko Suomessa suoritettu tutkinto.

Työnhaku- ja yrityksen perustamislupa voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi, ja se voidaan jakaa enintään kolmeen vähintään kuuden kuukauden jaksoon; viimeisen jakson on päätyttävä kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen jakson alkamisesta. Lupa sisältää rajoittamattoman työnteko-oikeuden.

11. Tutkijan hakemuksen tarkistuslista

Tutkijan hakemuksessa tutkimuksen rakenne ja hosting agreement ovat tärkeämpiä kuin pelkkä nimike.