Miten Suomeen pääsee 2026: viisumi vai oleskelulupa

1. Yksi kysymys: jäätkö alle 90 päiväksi?

Suomeen on kaksi reittiä, eivätkä ne korvaa toisiaan. Lyhyt vierailu on enintään 90 päivän oleskelu minkä tahansa 180 päivän jakson aikana: loma, sukulaisvierailu, messut, liiketapaaminen, konferenssi. Sitä varten joko saavut viisumivapaasti tai haet Schengen C -viisumin Suomen ulkomaanedustustosta. Pitkä oleskelu tarkoittaa työtä, opiskelua, perheenyhdistämistä tai yrittäjyyttä; siihen tarvitaan viisumin sijaan oleskelulupa, ja hakemus menee Migriin.

Tämä ero kannattaa tehdä heti oikein, sillä väärästä ovesta on pitkä matka takaisin. Turistiviisumilla saapuminen ja työnhaun aloittaminen Suomessa ei ole suunnitelma: C-viisumi ei sellaisenaan anna oikeutta työntekoon eikä sitä muuteta maan sisällä oleskeluluvaksi. Yhtä lailla oleskeluluvan hakeminen kolmen viikon lomaa varten on turhaa odotusta ja turhia kuluja. Ratkaise ensin, kuinka kauan jäät ja mitä täsmälleen teet; oikea reitti selviää siitä itsestään.

Tämä opas käy lyhyen vierailun läpi alusta loppuun: tarvitsetko viisumia lainkaan, mistä haet, mitä asiakirjoja pyydetään, mikä muuttuu matkan tarkoituksen mukaan, mitä maksut ovat, mitä tehdä kielteisen päätöksen jälkeen ja mitä rajalla kysytään. Lopussa tiivistetään myös pitkän oleskelun reitti, jotta pääset oikeaan oppaaseen, jos huomaat olevasi rajan väärällä puolella.

2. Tarvitsetko viisumia ja miten 90/180-sääntö toimii?

Viisumin tarve riippuu kansalaisuudestasi. EU:n, ETA:n ja Sveitsin kansalaiset saapuvat vapaan liikkuvuuden nojalla eivätkä hae viisumia. Muista maista osa on vapautettu viisumivelvollisuudesta lyhyissä vierailuissa ja osa ei. Tarkista oma ryhmäsi ulkoministeriön maalistalta: ratkaisevaa on se, mikä valtio on myöntänyt passisi, ei se, missä asut. Sama lista kertoo myös, mitkä matkustusasiakirjat Suomi hyväksyy; asiakirja, jota Suomi ei tunnusta, on jo yksinään kielteisen päätöksen peruste.

Schengen C -viisumi on 29 Schengen-valtion yhteinen viisumi ja voimassa niissä kaikissa. Käytännön seuraus on tämä: 90 päivääsi eivät ole vain Suomea varten vaan koko Schengen-aluetta varten. Virossa vietetty viikko ja Suomessa vietetyt kaksi viikkoa menevät samaan laskuun. Laskenta tehdään taaksepäin liukuvalla 180 päivän jaksolla; se ei nollaudu vuodenvaihteessa. Sekä saapumis- että lähtöpäivä lasketaan täysinä päivinä.

3. Mistä, milloin ja miten haetaan

Hakemuslomake täytetään osoitteessa finlandvisa.fi. Sama sivusto kertoo myös, mitä asiakirjoja sinun kansalaisuudellasi ja matkasi tarkoituksella pyydetään; se on ensimmäinen paikka, josta katsoa ennen hakemista. Kun lomake on täytetty, varataan aika ja hakemus jätetään henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisen käynnin syy ei ole vain paperit: biometriset tunnisteet otetaan samalla käynnillä. Sormenjälkiä ei oteta uudelleen, jos annoit ne Schengen-viisumia varten alle 59 kuukautta sitten.

Hakemuksen voi jättää joko Suomen ulkomailla olevaan suurlähetystöön tai pääkonsulaattiin tai joissakin maissa Suomen puolesta toimivaan viisumikeskukseen; keskukset on lueteltu osoitteessa visa.finland.eu. Kunniakonsulit ja kunniakonsulaatit eivät voi myöntää viisumeita eivätkä ota hakemuksia vastaan. EU-alueella Schengen-viisumeita myöntävät Suomen edustustot ovat Berliinissä, Dublinissa, Madridissa, Nikosiassa, Sofiassa ja Tukholmassa.

Ajoitusta rajaa kaksi päätä. Hakemuksen voi jättää enintään kuusi kuukautta ennen vierailun alkua; aiemmin hakeva käännytetään pois. Käsittelyaika on 15 päivää. Käytännön sääntö on tästä seuraava: älä osta lentoa ja hotellia ennen viisumipäätöstä, mutta et voi hakeakaan ilman varausasiakirjaa. Oikea tapa on tehdä peruutettava varaus ja maksaa se lopullisesti vasta päätöksen jälkeen.

4. Asiakirjat, joita jokaisessa hakemuksessa pyydetään

Seuraavat asiakirjat pyydetään matkan tarkoituksesta riippumatta; tarkoituksen mukaan vaihtuvat asiakirjat ovat seuraavassa luvussa. Aloita tämän listan kokoaminen viikkoja ennen hakemista, sillä kaksi sen kohtaa — tiliote ja vakuutus — vievät sekä aikaa että rahaa. Ota mukaan myös valokopiot; luovuttamiasi alkuperäisiä ei välttämättä palauteta heti.

5. Tarkoituksen mukaan vaihtuvat asiakirjat: turismi, sukulaisvierailu, liikematka

Hakemuksen kohtalo ratkeaa useimmiten juuri tässä luvussa. Yhteiset asiakirjat kertovat, kuka olet; tarkoitusta koskevat asiakirjat kertovat, miksi menet ja miksi palaat. Kaikissa kolmessa tarkoituksessa logiikka on sama: osoita, että matka on todellinen, kuka kantaa kulut ja että sinulla on syy palata.

6. Kutsukirje ja kulujen maksusitoumus

Kutsukirjeellä ei ole virallista lomaketta; se kirjoitetaan vapaamuotoisesti. Siinä on oltava isännän yhteystiedot sekä kutsutun nimi, syntymäaika, osoite, passin numero sekä vierailun tarkoitus ja kesto. Tässä on yksi laajasti väärin ymmärretty kohta, ja se kaataa monta hakemusta: kutsu ei takaa viisumin myöntämistä. Isännän varallisuutta ei oteta huomioon, kun arvioidaan hakijan taloudellista tilannetta kotimaassa. Liikematka on tästä poikkeus, koska siinä hakija ei vastaa matkakuluista.

Jos isäntä todella haluaa vastata kuluista, täytetään erillinen sitoumus kulujen maksamisesta ja se allekirjoitetaan julkisen notaarin edessä. Siihen liitettävät asiakirjat on lueteltu alla. Näiden papereiden valmistelu vie useita päiviä; sen on oltava Suomen puolella valmis ennen kuin vierailija jättää hakemuksensa.

7. Maksut: mitä maksat

Viisumimaksu maksetaan hakemuksen jättämisen yhteydessä eikä sitä palauteta, vaikka hakemus hylättäisiin. Se on konkreettisin syy valmistautua huolella. Viisumikeskukset perivät oman palvelumaksunsa erikseen; alla olevat summat ovat Suomen virallisia maksuja eivätkä sisällä keskuksen palvelumaksua.

8. Viisumityypit: A, C, D ja alueellisesti rajoitettu viisumi

Viisumilla tarkoitetaan yleensä C-viisumia, mutta hakiessa vastaan tulee neljä tyyppiä, ja kannattaa tietää, mikä niistä sopii itselle. Se, että monikertaviisumi voi olla voimassa jopa viisi vuotta, ymmärretään usein väärin: se ei tarkoita, että saisi oleskella Schengen-alueella viisi vuotta. Viisumin voimassaolosta riippumatta raja 90 päivää 180 päivässä on aina voimassa.

9. Kielteisen päätöksen perusteet ja muutoksenhaku

Kielteinen päätös annetaan kirjallisesti perusteluineen; näet, mihin kohtaan se nojaa. Perusteet eivät ole abstrakteja, ja useimmat niistä osoittavat puutteeseen hakemusaineistossa. Alla olevan listan lukeminen ennen hakemista on nopein tapa nähdä oman aineistosi heikko kohta.

Jos olet eri mieltä päätöksestä, reitti on kaksivaiheinen. Ensin pyydät 30 päivän kuluessa ulkoministeriöltä päätöksen oikaisua; vaatimus tehdään kirjallisesti suomeksi tai ruotsiksi ja maksaa 255 euroa. Jos sekin ratkeaa kielteisesti, valitat 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Kausityöviisumia ja EU:n vapaaseen liikkuvuuteen perustuvia viisumiasioita koskevat valitukset voivat mennä suoraan hallinto-oikeuteen. Useimmiten puutteiden korjaaminen ja uusi hakemus on nopeampaa ja halvempaa kuin oikaisun hakeminen; oikaisu on niitä tilanteita varten, joissa katsot päätöksen olevan lainvastainen.

10. Rajatarkastus ja viisumin jatkaminen Suomessa

Viisumin saaminen ei takaa pääsyä Suomeen. Rajalla tehdään erillinen maahantulotarkastus, ja siellä kysytään samat asiat uudelleen: matkan tarkoitus, missä majoitut, milloin palaat ja mitä varoja sinulla on. Vähintään 50 euroa päivässä tarkistetaan myös tässä. Pidä siis hakemuksessa käyttämäsi asiakirjat käsimatkatavarassa etkä matkalaukussa: varaukset, kutsu, vakuutuskirja ja paluulippu voidaan pyytää rajalla.

Voiko viisumia jatkaa Suomessa? Rajatuissa tilanteissa voi, ja sen tekee poliisi eikä ulkoministeriö. Jatkaminen ylivoimaisen esteen tai humanitaaristen syiden perusteella on maksutonta. Vakavien henkilökohtaisten syiden perusteella jatkaminen maksaa 30 euroa. Muutoin jatkaminen ei ole vaihtoehto: kun 90 päivää täyttyy, maasta on poistuttava, ja oleskeluajan ylittäminen on raskaimpia asioita, joita voi kantaa mukanaan seuraavaan hakemukseen.

11. Jos jäät yli 90 päiväksi: oleskeluluvan reitti

Jos tulet töihin, opiskelemaan, asettumaan perheen luo tai perustamaan yrityksen, tämän oppaan loppuosa ei koske sinua; tarvitset oleskeluluvan, ja hakupaikkasi on Migri. Ensimmäinen oleskelulupa haetaan pääsääntöisesti ennen Suomeen tuloa omasta maasta Enter Finland -palvelussa, ja henkilöllisyyden todentamista varten käydään taas henkilökohtaisesti edustustossa tai viisumikeskuksessa. Kun lupa on myönnetty, voit saapua maahan 100 päivää voimassa olevalla D-viisumilla, jos et halua odottaa kortin valmistumista.

Oleskeluluvan tyyppi riippuu tulosyystäsi, ja jokaisella on oma kynnyksensä: työluvassa palkka, opiskelijan luvassa hyväksymiskirje ja toimeentulo, perheluvassa siteen laatu ja sponsorin tulot, yrittäjän luvassa liiketoimintasuunnitelma ja riittävä tulo. Jokaisesta on tällä sivustolla oma oppaansa. Riittää, ettei sekoita lyhyttä vierailua ja pitkää oleskelua: turistina saapuminen ja oleskeluluvan hakeminen paikan päällä ei kapeita poikkeuksia lukuun ottamatta ole mahdollista, eikä hakemusta käsitellä kuin se olisi tehty kotimaasta.

12. Yleisimmät virheet

Suurin osa hylätyistä hakemuksista kaatuu ristiriitoihin aineistossa, ei oikeudelliseen esteeseen. Alla ovat ne, joita näemme useimmin; jokainen niistä on korjattavissa viidessä minuutissa ennen hakemuksen jättämistä.

13. Tarkistuslista ennen lähtöä

Tämä lista seuraa järjestystä hakemuksesta rajalle. Tarkoituskohtaisten asiakirjojen yksityiskohtaiset listat ovat turisti-, sukulaisvierailu- ja liikematkaoppaissa; jokaisen lopussa on tulostettava asiakirjalista.