Siirry pääsisältöön
    Tietokeskus
    Perhe

    Muun omaisen perheenyhdistäminen Suomessa 2026: riippuvuus, läheinen perhe-elämä ja poikkeukselliset ehdot

    Muun omaisen lupa aikuiselle vanhemmalle, täysi-ikäiselle lapselle ja sisarukselle: riippuvuus tai läheinen perhe-elämä, toimeentulo ja kahden vuoden sääntö.

    Kirjoittanut · Erkan BayarJuridinen tarkastus · Samed Karakas, Oikeudellinen neuvonantaja (Legal Counsel)Lähteet tarkistettu · 2026-10-13Lukuaika · 5 min

    Lyhyt vastaus

    Muun omaisen reitti on yksi Suomen tiukimmista perhesideluvista. Se voi soveltua, kun hakija ei ole puoliso, kumppani, alaikäinen lapsi tai huoltaja ja sponsori on Suomen kansalainen tai suojeluasemassa. Pelkkä taloudellinen tuki ei riitä. Migrin ohjeistus nimeää molemmille perheenkokoajaryhmille kaksi perustetta: täydellinen henkinen ja fyysinen riippuvuus Suomessa asuvasta omaisesta tai aiemmin vietetty läheinen perhe-elämä, jota on tarkoitus jatkaa Suomessa. Kummassakin tapauksessa kielteisen päätöksen on oltava olosuhteisiin nähden kohtuuton, ja käytännössä vahvimmat hakemukset osoittavat molemmat. Suomen kansalaisen omaiselta ei vaadita toimeentuloa. Suojelua saaneen omaiselta vaatimus yleensä edellytetään; 16.6.2025 tai sen jälkeen jätetyissä hakemuksissa se koskee myös alle 18-vuotiaan perheenkokoajan muita omaisia. Pakolais- tai toissijaisen suojelun sponsorilta vaaditaan muun omaisen hakemuksessa yleensä 2 vuoden luvallinen oleskelu; tilapäisessä suojelussa sama vaatimus ei sovellu.

    Tarvitsetko apua omaan tilanteeseesi?

    Katso, mitä palvelu kattaa ja mitä se maksaa, tai varaa aika, jolloin käymme konsultin kanssa läpi asiakirjasi ja seuraavat vaiheet.

    Perheenyhdistäminen Suomessa

    1. Kuka voi olla muu omainen?

    Esimerkkejä ovat täysi-ikäisen henkilön vanhempi, naimaton sisarus, täysi-ikäinen lapsi ja tietyt alaikäisen sisaruksen tilanteet. Puolison omaiset eivät ole sponsorin muita omaisia.

    Koska tämä reitti jää ydinperheen määritelmän ulkopuolelle, yksittäinen seikka, kuten yksinäisyys tai taloudellinen tuki, ei riitä.

    2. Täysi henkinen ja fyysinen riippuvuus

    Täydellinen henkinen ja fyysinen riippuvuus Suomessa asuvasta omaisesta on toinen Migrin nimeämistä muun omaisen luvan perusteista, oli perheenkokoaja Suomen kansalainen tai kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saanut. Migri toteaa nimenomaisesti, ettei taloudellinen riippuvuus yksin riitä.

    Vanhuus, vakava sairaus tai vamma voivat olla riippuvuuden syitä, mutta kotimaassa saatavilla oleva hoito voi estää luvan myöntämisen pelkän hoidon tarpeen perusteella.

    3. Läheisen perhe-elämän on jatkuttava

    Toinen peruste molemmille perheenkokoajaryhmille on aiemmin aidosti vietetty läheinen perhe-elämä, joka ei ole päättynyt esimerkiksi täysi-ikäistymiseen, avioliittoon tai oman perheen perustamiseen. Migri käsittelee riippuvuutta ja läheistä perhe-elämää vaihtoehtoisina perusteina, mutta molemmat osoittava hakemus on vahvempi.

    Jos hakija ja perheenkokoaja ovat eläneet vuosia itsenäistä elämää, myöhemmin ilmenneet taloudelliset tai terveydelliset vaikeudet eivät yksinään palauta vaadittua läheistä perhe-elämää. Yhteisen talouden historia, päivittäinen hoiva ja jatkuva riippuvuus voivat olla merkityksellisiä.

    4. Miksi kielteisen päätöksen tulee olla kohtuuton?

    Kun perheenkokoajalla on suojeluasema, riippuvuus ja läheinen perhe-elämä eivät yksin riitä; luvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että kielteinen päätös olisi olosuhteisiin nähden kohtuuton.

    Kokonaisarvioinnissa voivat olla merkityksellisiä vaihtoehtoinen hoiva ja tukiverkostot lähtömaassa, perheenkokoajan mahdollisuus auttaa ulkomailta, hakijan itsenäisyyden aste ja perhe-elämän jatkamisen mahdollisuus muualla.

    5. Jos sponsori on Suomen kansalainen

    Suomen kansalaisen perheenkokoajan on asuttava Suomessa. Hakijan on osoitettava täydellinen henkinen ja fyysinen riippuvuus tai jatkunut läheinen perhe-elämä sekä se, että kielteinen päätös olisi kohtuuton.

    Migrin toimeentulo-ohjeistus vapauttaa Suomen kansalaisten muut omaiset toimeentuloedellytyksestä. Myönnetty lupa antaa rajoittamattoman työnteko-oikeuden. Suomen kansalaisen perheenjäsenenä ensimmäinen lupa voidaan tietyissä tilanteissa myöntää myös Suomesta, jos hakija oleskelee maassa laillisesti.

    6. Jos sponsorilla on suojeluasema

    Perheenkokoajalla voi olla pakolaisasema, toissijainen suojelu tai tilapäinen suojelu. Hakijan on osoitettava täydellinen riippuvuus tai jatkunut läheinen perhe-elämä sekä se, että kielteinen päätös olisi kohtuuton.

    Pääsääntöisesti toimeentuloedellytystä sovelletaan. 16.6.2025 tai sen jälkeen jätetyissä hakemuksissa se koskee myös kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saaneen alle 18-vuotiaan perheenkokoajan muita omaisia: alaikäistä perheenkokoajaa koskenut aiempi poikkeus ei enää sovellu tällä reitillä. Pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun saaneiden perheenkokoajien muun omaisen asioissa sovelletaan kahden vuoden asumisvaatimusta; tilapäisen suojelun saajilla sitä ei sovelleta. Migri mainitsee kahden vuoden vaatimukseen rajattuja poikkeuksia, joten tarkista ennen hakemista, soveltuuko jokin niistä.

    7. Mitkä asiakirjat ovat olennaisia?

    Perhesiteen osoittava asiakirja on vasta lähtökohta. Merkityksellisiä voivat olla lääkärinlausunnot, näyttö vammasta ja toimintakyvystä, hoivahistoria, yhteisen talouden historia, riippuvuutta koskeva näyttö, yhteydenpidon jatkuvuus, rahalähetykset ja se, ettei vaihtoehtoista hoitajaa ole.

    Lääkärinlausunnon ei tule vain luetella diagnooseja, vaan sen on selitettävä, miksi hakija on päivittäisessä elämässään riippuvainen juuri perheenkokoajasta ja mitä vaihtoehtoista hoivaa on saatavilla.

    8. Hakupaikka ja työnteko-oikeus

    Ensimmäistä lupaa haetaan yleensä ulkomailta. Rajatuissa Suomen kansalaisen perheenjäsenen tilanteissa hakemus voi olla mahdollinen Suomessa laillisen oleskelun aikana.

    Kun muun omaisen perhelupa myönnetään, se antaa rajoittamattoman työnteko-oikeuden. Vireillä oleva hakemus tai perheen kutsu ei yksinään synnytä työnteko-oikeutta.

    9. Muun omaisen soveltuvuuden tarkistuslista

    Reitti edellyttää paljon muutakin kuin sukulaisuuden osoittamista: on osoitettava vahva riippuvuus ja poikkeuksellinen perhe-elämän tarve.

    Tarkistuslista

    • Onko hakija todella ydinperheen ulkopuolinen?
    • Onko sponsori Suomen kansalainen vai suojelua saanut?
    • Onko täysi henkinen riippuvuus olemassa?
    • Onko täysi fyysinen riippuvuus olemassa?
    • Näyttöä muustakin kuin rahallisesta tuesta?
    • Onko läheinen perhe-elämä jatkunut?
    • Onko hakija perustanut itsenäisen perhe-elämän täysi-ikäistymisen tai avioitumisen jälkeen?
    • Onko lähtömaassa vaihtoehtoista hoivaa ja tukea?
    • Miksi kielteinen päätös olisi kohtuuton?
    • Sovelletaanko toimeentuloedellytystä?
    • Sovelletaanko 2 vuoden sääntöä?
    • Kuvaavatko terveys- ja hoiva-asiakirjat konkreettisen riippuvuuden?
    • Onko asiakirjat laillistettu ja käännetty?

    10. Käsittelymaksu, päätös ja muutoksenhaku

    Ensimmäinen oleskelulupa perhesiteen perusteella maksaa vuonna 2026 aikuiselta 750 euroa sähköisesti tai 800 euroa paperilla ja alle 18-vuotiaalta hakijalta 400 euroa sähköisesti tai 430 euroa paperilla. Maksu peritään käsittelystä, joten sitä ei palauteta, vaikka lupa evättäisiin.

    Kielteisen päätöksen mukana tulee valitusosoitus. Valitus tehdään hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, ja oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa; sitä ei peritä, jos tuomioistuin muuttaa päätöstä valittajan eduksi. Jos valitusta ei tehdä ajoissa, päätös tulee lainvoimaiseksi ja jäljelle jää vain uusi hakemus uusin perustein.

    Usein kysytyt kysymykset

    Yleisimmät kysymykset aiheesta

    Saako iäkäs vanhempi automaattisesti perhesideluvan?

    Ei. Ikä ei yksin riitä. Täydellinen henkinen ja fyysinen riippuvuus tai jatkunut läheinen perhe-elämä sekä kielteisen päätöksen kohtuuttomuus on osoitettava vahvalla näytöllä.

    Riittääkö, että hän on taloudellisesti riippuvainen minusta?

    Ei. Migri toteaa nimenomaisesti, ettei taloudellinen riippuvuus yksin riitä.

    Onko Suomen kansalaisen sponsorilla toimeentulovaatimus?

    Muun omaisen reitissä ei, mutta riippuvuutta ja läheistä perhe-elämää koskevat edellytykset ovat edelleen tiukat.

    Onko suojeluaseman saaneella perheenkokoajalla kahden vuoden vaatimus?

    Muun omaisen reitissä pääsääntöisesti on pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun saajilla; tilapäisen suojelun saajilla ei. Migri mainitsee kahden vuoden vaatimukseen rajattuja poikkeuksia, joita käsitellään luvussa 6.

    Voiko iäkäs vanhempani tulla vierailuviisumilla ja hakea lupaa Suomessa?

    Vain rajatuissa tilanteissa. Kun perheenkokoaja on Suomen kansalainen, ensimmäistä lupaa voidaan tietyissä tilanteissa hakea Suomessa, jos hakija oleskelee maassa laillisesti. Suojelua saaneen omainen hakee lupaa ulkomailta. Vierailu ei kummassakaan tapauksessa kevennä edellytyksiä: riippuvuus tai läheinen perhe-elämä ja kielteisen päätöksen kohtuuttomuus on silti osoitettava.

    Aiheeseen liittyvät oppaat

    Viralliset lähteet

    Tätä opasta varten on tarkistettu alla olevat viralliset tai julkiset lähteet. Viranomaisen ajantasainen ohje on aina ensisijainen.

    Aiheeseen liittyvä ENB-palvelu

    Perheenyhdistäminen Suomessa

    Perheenyhdistämisessä ratkaisee ensin perheenkokoajan asema: se määrää ikärajan, toimeentuloedellytyksen ja asumisaikavaatimuksen. Yhtä kaikille sopivaa tulorajaa ei ole, vaan luku lasketaan kotitaloudesta ja kunnasta. Selvitämme, mitkä säännöt koskevat sinua ja perhettäsi, ja valmistelemme hakemuksen.

    Opas on yleistä tietoa. Palvelussa arvioidaan tilanteesi ja asiakirjasi tapauskohtaisesti.

    Perheenyhdistäminen Suomessa

    Tarvitsetko tapauskohtaista arviota?

    Yleisopas ei korvaa henkilökohtaista maahanmuutto-, vero-, yritys- tai oikeudellista arviota. ENB voi arvioida tilanteesi ja asiakirjasi erikseen.