Terveydenhuolto Suomessa uudelle tulijalle

Suomessa pääsy julkiseen terveydenhuoltoon, Kelan sairausvakuutus sekä Kelan korvaukset yksityisestä hoidosta ja lääkkeistä ovat toisistaan erillisiä oikeudellisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Henkilöllä voi olla yksi näistä, kun taas toisen tilanne on erilainen. Yleisin uusien tulijoiden virhe on luulla, että Kela-kortti yksin ratkaisee oikeuden julkiseen terveydenhuoltoon.

Ensimmäinen askel on tarkistaa erikseen kotikuntatilanteesi DVV:ssä, sen jälkeen Kelan sairausvakuutus- ja hoito-oikeustilanteesi ja lopuksi asuinalueesi hyvinvointialueen palvelukanavat.

Kelan ajantasaisen ohjeistuksen mukaan henkilö, jolla on Suomessa kotikunta eli kunnallinen asuinpaikka, pääsee kansalaisuudestaan riippumatta julkisessa terveydenhuollossa tarvitsemaansa hoitoon paikallisella asiakasmaksulla. Julkisten terveyspalvelujen tosiasiallisesta järjestämisestä vastaa hyvinvointialue tai Helsingissä, joka ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, Helsingin kaupunki itse.

Kotikunta ja suomalainen henkilötunnus eivät ole sama asia. Vaikka sinulla olisi henkilötunnus, on mahdollista, ettei kotikuntaasi ole erikseen rekisteröity. Tarkista todellinen tilanne DVV:n rekisteristä, kun suunnittelet oikeuttasi terveyspalveluihin.

Kotikunnan puuttuminen ei kaikissa tilanteissa tarkoita, että saatavilla olisi vain kiireellinen hoito. Suomessa työskentelevä, toisesta EU- tai ETA-maasta tuleva, S1-todistuksen haltija, kausityöntekijä tai muussa erityisasemassa oleva henkilö voi pyytää Kelaa määrittämään oikeutensa terveydenhuoltoon Suomessa. Jos Kela tekee myönteisen päätöksen, oikeutta osoittavalla todistuksella (Certificate of entitlement to medical care in Finland) julkisissa palveluissa voidaan soveltaa paikallista asiakasmaksua.

Tämä arviointi vaihtelee maan, työskentelyn ja sosiaaliturvatilanteen mukaan. Älä oleta samaa lopputulosta erityisesti EU-, ETA-, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tilanteissa ja kolmansien maiden kansalaisilla; käytä Kelan omaa tilannettasi koskevaa sivua.

Kela-kortti osoittaa kuulumisen Suomen sairausvakuutukseen, ja se on tärkeä erityisesti reseptilääkkeiden, tiettyjen yksityisen terveydenhuollon kulujen ja terveyteen liittyvien matkakustannusten korvausten kannalta. Julkisessa terveydenhuollossa Kela ei sen sijaan yleensä korvaa sinulle hoitomaksua; oikeus palveluun ja asiakasmaksu määräytyvät eri sääntöjen mukaan.

Siksi molemmat päätelmät — 'Kela-korttini ei ole vielä tullut, en voi mennä lääkäriin' ja 'minulla on Kela-kortti, joten kaikki terveyspalvelut ovat maksuttomia' — ovat vääriä. Tarkista, mihin palveluun pääset millä statuksella.

Julkinen terveydenhuolto ei ole maksuton, mutta maksut on rajattu lailla ja hyvinvointialue voi periä vähemmän tai olla perimättä mitään. Vuoden 2026 enimmäismäärät ovat nämä: lääkärikäynti terveyskeskuksessa enintään 30,20 euroa, ja maksu voidaan periä yhdessä terveyskeskuksessa enintään kolme kertaa kalenterivuodessa; vaihtoehtoisesti voidaan periä vuosimaksu, joka on enintään 60,30 euroa. Päivystyskäynti on enintään 41,40 euroa, ja se voidaan periä arkisin klo 20-08 välillä sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä — myös silloin, kun olet maksanut vuosimaksun tai jo kolme kertamaksua. Sarjahoito ja yksilökohtainen fysioterapia ovat enintään 19,90 euroa hoitokerralta enintään 45 käynnistä kalenterivuodessa. Hoitopäivä sairaalassa on enintään 71,50 euroa. Ajokorttia varten tarvittava lääkärintodistus on enintään 72,80 euroa ja muut lääkärintodistukset enintään 60,60 euroa. Maksut voidaan periä 18 vuotta täyttäneeltä, ja indeksillä tarkistettaviin euromääriin tehtiin vuoden 2026 alussa noin 6,93 prosentin korotus.

Vuoden kustannuksia rajaa kaksi eri kattoa, ja ne kuuluvat eri laitoksille. Palvelumaksujen maksukatto oli vuoden 2025 alusta 762 euroa ja on vuonna 2026 815 euroa; siihen tehdään indeksitarkistus joka toinen vuosi. Kun katto ylittyy, sen piiriin kuuluvat palvelut ovat maksuttomia loppuvuoden ajan — lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan kuitenkin periä ylläpitomaksu enintään 26,80 euroa hoitopäivältä myös katon täyttymisen jälkeen. Seuranta on sinun vastuullasi: laskulla on oltava tieto siitä, kerryttääkö maksu maksukattoa, hyvinvointialue antaa katon täyttymisestä todistuksen, ja liikaa maksetut maksut voi vaatia takaisin katon ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana. Lääkkeillä on oma kattonsa, jota hoitaa Kela: vuosittainen alkuomavastuu on 70,33 euroa, ja sen jälkeen vuosiomavastuu oli 633,17 euroa vuonna 2025 ja on 636,12 euroa vuonna 2026, minkä jälkeen maksat jokaisesta reseptilääkkeestä vain 2,50 euroa. Alkuomavastuu ei koske lapsia, ja se alkaa sen vuoden alusta, jona nuori täyttää 19 vuotta.

Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon ei ole odotusaikaa: siihen on päästävä heti riippumatta siitä, missä potilas asuu, ja siksi sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on päivystysvastaanotot. Kiireettömässä hoidossa perusterveydenhuollossa hoitoon on päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa; alle 23-vuotiaiden on päästävä hoitoon viimeistään 14 vuorokaudessa, jos kyse on sairauden tai vamman tutkimuksesta tai hoidosta. Suun terveydenhuollossa alle 23-vuotiaiden on päästävä hoitoon viimeistään kolmessa kuukaudessa ja tätä vanhempien viimeistään kuudessa kuukaudessa. Nämä enimmäisajat pitenivät vuoden 2025 alusta, joten verkossa yhä kiertävät vanhat tiivistelmät johtavat harhaan.

Erikoissairaanhoito edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin lähetettä, ja sillä on omat määräaikansa. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta, ja arvioinnin edellyttämät tutkimukset sekä erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin arviointi on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Jos tutkimuksissa todetaan, että potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, se on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Alle 23-vuotiaiden psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta ja hoito järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Pyydä nämä päivämäärät kirjallisesti: mahdollisuus tehdä muistutus viivästyksestä riippuu siitä, että tiedät milloin määräaika alkoi.

Suomen julkisessa terveydenhuollossa jokaisella on oikeus kiireelliseen hoitoon. Hengenvaarassa soitetaan numeroon 112. Kiireellisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa alueelliset päivystyspalvelut ja lääkärin neuvontanumero 116117 voivat ohjata siinä, mihin palveluun sinun tulee hakeutua.

Oikeus kiireelliseen hoitoon ei tarkoita, että maksu olisi kaikissa tilanteissa sama. Ilman kotikuntaa tai hoito-oikeustodistusta olevan henkilön hoidon kustannusten kattavuus ja jälkikäteen perittävä summa voivat olla erilaisia.

Suomessa opiskeluterveydenhuollon järjestää siihen oikeutettujen korkeakouluopiskelijoiden osalta YTHS/FSHS. Tämä järjestelmä ei ole ainoa järjestelmä, joka korvaisi kokonaan opiskelijan muut julkisen terveydenhuollon tai Kelan oikeudet; kiireellinen hoito, sairaalahoito ja jotkin palvelut hoidetaan muiden kanavien kautta.

Työn alkaminen tai päättyminen, pysyvä muutto Suomeen, kotikunnan saaminen, muutto toiseen maahan tai perhetilanteen muuttuminen voivat vaikuttaa sairausvakuutukseen ja oikeuteen terveydenhuoltoon. Älä oleta, että Kelan ja DVV:n rekisterit pysyisivät automaattisesti oikeina vanhan tilanteen mukaan.