Oleskelulupa muulla perusteella ja työnteko-oikeus 2026

1. Missä työssä voi työskennellä?

2. Miksi oikeus on rajoitettu?

Lupakortin työnteko-oikeus ja Migrin ryhmät tulee tarkistaa ennen työn vaihtamista. Muuhun tavalliseen työhön voidaan tarvita erillinen työperusteinen lupa.

3. Erityisasiantuntijan palkkaraja

Erityisasiantuntijatyö edellyttää erityisosaamista ja vähintään 3 937 €/kk bruttopalkkaa vuonna 2026.

4. Mitä rajattu työnteko-oikeus kattaa ja mitä ei

Muulla perusteella myönnetyn luvan työnteko-oikeus rajoittuu laissa lueteltuihin töihin. Luvanhaltija saa tehdä sitä työtä, joka kuuluu päätökseen kirjatun perusteen piiriin; sen ulkopuoliseen työhön siirtyminen vaatii pääsääntöisesti uuden luvan. Kun työtarjous tulee, oikea järjestys on siis lukea ensin päätöksen työnteko-oikeutta koskeva kohta ja kertoa vasta sitten työnantajalle, mikä on mahdollista.

Käytännössä yleisin virhe on lukea kortissa oleva työnteko-oikeus rajoittamattomaksi oikeudeksi. Kortista näkyy vain, onko oikeus olemassa; sen laajuus määritellään Migrin päätöksessä. Kun työnantajakaan ei tunne tätä eroa, hyvässä uskossa tehty rekrytointi voi johtaa luvattomaan työntekoon. Päätöksen kopion pitäminen työnantajalla on halvin suoja molemmille osapuolille.

5. Milloin on siirryttävä työperusteiseen lupaan

Rajattu työnteko-oikeus alkaa käydä ahtaaksi työuran kasvaessa. Kun tehtävät muuttuvat, työ pitkittyy tai työnantaja tarjoaa työtä eri alalta, kysyttävä on, kuuluuko työ nykyisen luvan piiriin. Jos ei kuulu, arvioitavaksi tulee siirtyminen työperusteiseen lupaan, erityisasiantuntijan lupaan tai tapauksesta riippuen EU:n siniseen korttiin.

Ajoituksella on merkitystä. Uuden työn aloittaminen ennen uuden luvan myöntämistä on luvatonta työntekoa, ja se jää merkinnäksi myöhempiä jatko-, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuushakemuksia varten. Jos hakemus sen sijaan jätetään nykyisen luvan ollessa voimassa, vanhan luvan piiriin kuuluva työ jatkuu pääsääntöisesti käsittelyn ajan. Hakeminen heti päätöksen synnyttyä on siksi turvallisempaa kuin aloituspäivän odottaminen.

6. Työnteko-oikeuden lukeminen päätöksestä

Oleskelulupakortissa on lyhyt merkintä työnteko-oikeudesta, mutta laajuuden määrittää kortin sijaan Migrin päätös. Päätöksessä kerrotaan, mihin säännökseen lupa perustuu ja mikä työnteko-oikeus siitä seuraa. Ennen työhaastatteluun menoa ensimmäinen tehtävä on siis etsiä ja lukea päätöksen työnteko-oikeutta koskeva kappale.

Jos sanamuoto jättää tulkinnanvaraa, Migriltä voi pyytää kirjallisen selvennyksen, ja se maksaa paljon vähemmän kuin myöhempi kiista luvattomasta työnteosta. Pyynnön tulee olla lyhyt: luvan numero, mikä kappale on epäselvä ja konkreettinen kysymys. Muodossa "saanko tehdä tätä työtä" esitetty konkreettinen kysymys saa nopeamman ja käyttökelpoisemman vastauksen kuin yleinen tietopyyntö.

7. Työnantajan tehtävä tarkistus

Työnantajalla on Suomessa velvollisuus tarkistaa palkkaamansa henkilön työnteko-oikeus ja säilyttää tieto tarkistuksesta. Velvollisuutta ei täytä työntekijän vilpitön ilmoitus; asiakirja on nähtävä. Rajattua työnteko-oikeutta koskevissa luvissa tarkistus on vielä tärkeämpi, sillä kortissa oleva merkintä työnteko-oikeudesta ei osoita, että juuri tämä työ kuuluu sen piiriin.

Käytännöllinen tapa on liittää rekrytointiaineistoon kopiot kahdesta asiakirjasta: oleskelulupakortista ja Migrin päätöksen työnteko-oikeutta koskevasta sivusta. Tarkistus on uusittava tehtävän muuttuessa; ensimmäisen palkkaamisen yhteydessä tehty tarkistus menettää merkityksensä, kun henkilö siirtyy kahden vuoden kuluttua eri tehtävään. Näiden tietojen säilyttäminen on yhtiön ainoa konkreettinen puolustus tarkastuksessa.

8. Luvattoman työnteon seuraukset sitovat molempia

Luvan piirin ulkopuolella työskentely ei ole vain työntekijän ongelma. Työntekijälle seuraus on kielteinen arvio jatkohakemuksessa, luvan mahdollinen peruuttaminen ja merkintä, joka näkyy myöhemmissä pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden hakemuksissa. Työnantajalle voi seurata hallinnollisia seuraamuksia ja joissakin tapauksissa rikosoikeudellinen vastuu.

Seurausten vakavuus riippuu myös siitä, miten tilanne tuli ilmi. Jos virhe huomattiin, korjattiin oma-aloitteisesti ja oikeaa lupaa haettiin, kuva on toinen kuin tarkastuksessa löydetyssä, kuukausia jatkuneessa tilanteessa. Epäilyksen herätessä on siksi selvitettävä eikä odotettava: keskeytettävä työ tarvittaessa, haettava oikeassa kategoriassa ja dokumentoitava prosessi. Nämä kolme vaihetta ovat vahvempia kuin mikään jälkikäteen annettu selitys.

9. Mitkä luvat antavat rajoittamattoman työnteko-oikeuden

Ero rajatun ja rajoittamattoman työnteko-oikeuden välillä vaikuttaa suoraan arkeen. Perhesiteeseen perustuvat luvat antavat pääsääntöisesti rajoittamattoman oikeuden: henkilö on vapaa valitsemaan alan ja työnantajan. Pysyvä oleskelulupa ja EU:n pitkään oleskelleen lupa antavat saman vapauden. Työperusteiset luvat sen sijaan ovat usein rajattuja alan tai työnantajan mukaan, ja muulla perusteella myönnetyissä luvissa oikeutta kehystää laissa lueteltu työ.

Tämä kuva ohjaa myös pidemmän aikavälin suunnittelua. Rajatulla oikeudella elävälle siirtyminen rajoittamattoman oikeuden antavaan kategoriaan — perhesiteeseen, pysyvään oleskelulupaan tai sopivaan työlupaan — ei ole vain statuskysymys vaan kysymys liikkumisesta työmarkkinoilla. Siirtymän edellytysten selvittäminen ajoissa ja sen vaatiman ajan kerryttäminen tekee valmiiksi silloin, kun tarve vaihtaa työtä tulee.

10. Viiden minuutin tarkistus työtarjouksen tullessa

Tällä luvalla elävälle käytännöllinen tapa on kysyä jokaisen työtarjouksen kohdalla samat viisi kysymystä. Yksi: mikä on päätökseeni kirjatun työnteko-oikeuden laajuus? Kaksi: kuuluuko tarjottu työ sen piiriin? Kolme: jos ei kuulu, mikä lupakategoria sopii? Neljä: jos uusi lupa tarvitaan, kuinka kauan hakemus kestää ja saanko työskennellä sinä aikana? Viisi: sopiiko nykyisen lupani päättymispäivä tähän suunnitelmaan?

Kun nämä viisi vastausta ovat valmiina, myös keskustelu työnantajan kanssa selkiytyy. Kyky kertoa työnantajalle, mikä lupa, missä ajassa ja mitä sillä välin voi tehdä — sen sijaan että sanoisi "lupa saattaa olla tarpeen" — on se, mikä estää tarjouksen menettämisen. Useimmille työnantajille epävarmuus on riskiä karkottavampaa; selkeä aikataulu taas on hallittavissa oleva asia.

11. Arvioidaanko työnteko-oikeus uudelleen jatkohakemuksessa?

Jatkohakemus ei ole kopio edellisestä luvasta. Migri katsoo tosiasiallista tilannetta hakemuspäivänä: onko peruste yhä olemassa, tekeekö henkilö edelleen sen piiriin kuuluvaa työtä ja täyttyykö toimeentuloedellytys. Arvioinnin lopputuloksena työnteko-oikeuden laajuus voi pysyä samana, laajentua tai kaventua; automaattista jatkuvuutta ei ole.

Jatkohakemuksessa on siksi selvitettävä kulunut jakso: mitä työtä tehtiin, kenen palveluksessa, minä päivinä ja mitä ansaittiin. Tulorekisteriote on tämän selvityksen vahvin tuki. Jos jakson aikana on tehty piirin ulkopuolista työtä, sen selittäminen on aina parempi kuin salaaminen ja paljastuminen tarkastuksessa; oma-aloitteinen selitys osoittaa myös halun korjata asia.