Pankkitilin avaaminen Suomessa

Suomessa arkipankkiasiointi koostuu useasta erillisestä palvelusta: maksutilistä ja sen IBAN-numerosta, debit-kortista, verkko- ja mobiilipankista sekä vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta eli verkkopankkitunnuksista. Tilin avaaminen ei tarkoita, että kaikki nämä myönnettäisiin samaan aikaan ja samoilla ehdoilla: pankki tekee jokaisesta oman päätöksensä ja voi myöntää tilin mutta jättää tunnukset myöntämättä tai rajoittaa kortin ominaisuuksia. Varmista siksi hakemuksen yhteydessä kirjallisesti, mitä palveluja olet hakenut ja mitkä niistä on hyväksytty, ja pyydä kielteisestä osasta perustelut kirjallisesti.

Vahva tunnistautuminen on se palvelu, jonka puuttuminen tuntuu nopeimmin. Sillä kirjaudutaan OmaVeroon, OmaKelaan, Suomi.fi-viesteihin ja -valtuuksiin, Omakantaan ja moneen yksityiseen palveluun. Pelkällä IBAN-numerolla palkka tulee tilille ja laskut voi maksaa, mutta veroilmoitus, verokortin muutos, etuushakemus ja sähköinen allekirjoitus jäävät tekemättä. Ilmoita siksi jo ensimmäisessä yhteydenotossa, että tarvitset tilin lisäksi verkkopankkitunnukset, jotka kelpaavat tunnistautumiseen myös pankin ulkopuolisissa palveluissa — se on eri asia kuin pelkkä pääsy omaan verkkopankkiin.

Kyse ei ole palveluksesta vaan lakiin perustuvasta oikeudesta. Luottolaitoslain 134 § antaa kuluttaja-asiakkaalle oikeuden peruspankkipalveluihin talletuspankista. Finanssivalvonnan mukaan peruspankkipalveluihin kuuluvat perusominaisuuksin varustettu maksutili, tilin käyttöväline kuten debit-kortti ja verkkopankkitunnukset, mahdollisuus nostaa käteistä, maksutapahtumien toteuttaminen sekä sähköinen tunnistusväline. Talletuspankin on tarjottava perusmaksutili yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi kaikille ETA-valtiossa laillisesti asuville kuluttaja-asiakkaille; kuluttaja-asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää palveluja pääasiassa muuhun kuin ammatti- tai elinkeinotoimintaansa. Peruspankkipalveluihin eivät kuulu luotollinen tili eivätkä luottokortit.

Täältä löytyy myös vastaus yleisimpään valitukseen: pankki avaa tilin mutta ei anna verkkopankkitunnuksia. Finanssivalvonnan mukaan perusmaksutilipalveluun kuuluvat myös verkkopankkitunnukset eli vahva sähköinen tunnistusväline, jos pankki tarjoaa tällaista palvelua muillekin asiakkailleen. Pankki voi kieltäytyä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoamisesta vain, jos asiakkaalla ei ole henkilötunnusta tai häntä ei ole merkitty väestötietojärjestelmään, ja tällöinkin sen on tarjottava suppeampaa sähköistä tunnistautumistapaa. Kieltäytymisen peruste ei siis ole ulkomaalaisuus vaan henkilötunnus ja väestötietomerkintä. Hoida nämä kaksi rekisteröintiä ensin ja palaa sitten pankkiin.

Pankilla on sekä määräaika että kapea luettelo perusteita. Talletuspankki käsittelee kuluttaja-asiakkaan perusmaksutilihakemuksen ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 10 pankkipäivässä, ja se voi pääsääntöisesti kieltäytyä perusmaksutilistä ja siihen liittyvistä maksupalveluista vain rahanpesusääntelystä johtuvista syistä — esimerkiksi jos henkilöllisyyttä ei pystytä todentamaan luotettavasti. Kieltäytyessään pankin on ilmoitettava asiakkaalle kieltäytymisen yksilöity syy viipymättä, kirjallisesti ja maksutta sekä annettava riittävä selvitys siitä, miten päätökseen voi hakea muutosta. Myös sopimuksen päättämisellä on rajansa: asiakas voi irtisanoa tilin milloin tahansa maksutta, kun taas pankki voi päättää perusmaksutilin vain, jos tilillä ei ole ollut tapahtumia 24 peräkkäiseen kuukauteen tai asiakas ei enää asu laillisesti ETA-valtiossa, ja sen on ilmoitettava tästä kirjallisesti vähintään kaksi kuukautta ennen päättymistä.

Oikeus peruspankkipalveluihin koskee vain luonnollisia henkilöitä. Yritykset ja yhdistykset jäävät sen ulkopuolelle, mikä tarkoittaa, että juuri rekisteröidyllä osakeyhtiöllä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta yritystiliin missään pankissa, ja pankki voi kieltäytyä siitä omalla liiketoiminnallisella harkinnallaan ilman lakiin perustuvaa perustelua. Tähän yrityksen perustajat törmäävät useimmin: henkilökohtainen tili aukesi ensimmäisenä kuukautena vaivatta, joten yritystilin oletettiin seuraavan perässä.

Varaudu tähän etukäteen sen sijaan että jäisit siitä kiinni. Lähesty sitä pankkia, jossa omistajilla on jo henkilökohtaiset tilit, ja valmistaudu selittämään liiketoimintamalli, arvioitu liikevaihto, osakepääoman alkuperä sekä se, missä asiakkaat ja toimittajat ovat; odota, että asiakkaan tuntemista koskevat kysymykset ovat raskaampia kuin omassa tilissäsi. Jos vastaus on silti kielteinen, suomalainen yritys voi pitää tiliään myös muussa ETA-maassa toimivassa pankissa tai maksulaitoksessa. Osakepääoman maksamisella ja kaupparekisteriin merkitsemisellä on kuitenkin oma aikataulunsa, joten aloita pankkikeskustelu ennen yrityksen perustamista eikä vasta sen jälkeen.

Rahanpesulain mukainen asiakkaan tuntemisvelvollisuus edellyttää, että pankki ymmärtää tilin käyttötarkoituksen, odotettavissa olevan rahaliikenteen määrän ja laadun, verotuksellisen asuinvaltion, tulojen lähteen ja tarvittaessa varojen alkuperän. Kysymykset eivät koske vain ulkomaalaisia, mutta juuri Suomeen muuttaneelta pyydetään usein enemmän asiakirjoja, koska pankilla ei ole hänestä asiointihistoriaa eikä suomalaista tulotietoa. Kysymyksiin kuuluvat tyypillisesti myös poliittinen vaikutusvalta (PEP-asema), ulkomaiset verotunnisteet FATCA- ja CRS-sääntelyn vuoksi sekä se, toimitko omaan lukuusi vai jonkun toisen puolesta.

Valmistele asiakirjat ennakkoon ja yhtenä kokonaisuutena: työsopimus tai työtarjous, oppilaitoksen hyväksymiskirje, oleskelulupapäätös tai oleskelukortti, yrityksen kaupparekisteriote ja tilinpäätös, palkkalaskelmat, nykyisen pankin tiliote sekä asiakirja, joka selittää ensimmäisen suuren tilisiirron alkuperän. Jos varat tulevat asunnon myynnistä, perinnöstä, osakkeiden myynnistä tai yrityksen varojenjaosta, ota mukaan kauppakirja, perukirja, tosite tai päätös — pelkkä suullinen selitys ei riitä, ja siirron pysäyttäminen selvitystä varten on tavallista eikä tarkoita epäilyä rikoksesta. Käännökset kannattaa hankkia valmiiksi, jos asiakirjat eivät ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Maksutilin avaamiseen hyväksytyt henkilöllisyystodistukset ja vahvan sähköisen tunnistusvälineen myöntämisessä vaadittava todentamisen taso eivät ole samat. Digi- ja väestötietoviraston mukaan vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä haettaessa hyväksytään vain Suomen tai muun ETA-valtion viranomaisen myöntämä passi tai henkilökortti; ajokortti ei ole kelvannut vuoden 2018 jälkeen. Tämä selittää yleisimmän tilanteen, jossa pankkitili avataan mutta pankkitunnuksia ei myönnetä: ETA:n ulkopuolelta myönnetty passi riittää asiakkaaksi tuloon mutta ei tunnistuslain mukaiseen ensitunnistamiseen. Reitti kulkee tällöin poliisin kautta — poliisi tekee ensitunnistamisen palveluntarjoajan hakemusta varten, ja palvelu on maksullinen — tai vaihtoehtoisesti poliisin myöntämän henkilökortin ja sen kansalaisvarmenteen kautta.

Suomalainen henkilötunnus auttaa mutta ei ole automaattinen hyväksyntä mihinkään pankkipalveluun, eikä se ole sama asia kuin kotikunta. Käytännön järjestys on tämä: oleskeluoikeus tai lupa ratkaistaan ensin, henkilötunnuksen voi antaa Migri, Verohallinto tai Digi- ja väestötietovirasto, kotikunta ja vakinainen osoite rekisteröidään erikseen Digi- ja väestötietovirastossa, ja pankki tarvitsee yleensä sekä henkilötunnuksen että Suomen osoitteen asiakastietoihinsa. Varmista, että nimesi, syntymäaikasi ja osoitteesi ovat täsmälleen samat väestötietojärjestelmässä, passissa ja pankin hakemuksessa: pieni ero nimen kirjoitusasussa tai järjestyksessä on tavallinen syy siihen, että hakemus jää odottamaan selvitystä.

Yleisin viivästys ei johdu kielteisestä päätöksestä vaan siitä, että pankki pyytää lisäasiakirjoja ja jokainen niistä toimitetaan omalla kierroksellaan. Kokoa siksi yhdeksi johdonmukaiseksi aineistoksi henkilöllisyytesi, oleskelun peruste Suomessa, tilin käyttötarkoitus, tulojesi lähde ja ensimmäisen tilisiirron alkuperä, ja kirjoita alkuun lyhyt suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen tiivistelmä siitä, kuka olet, miksi olet Suomessa ja mitä palveluja haet. Varaa aika konttorille etukäteen ja kysy varauksen yhteydessä, mitkä asiakirjat on otettava mukaan alkuperäisinä — moni pankki ei avaa ensimmäistä tiliä pelkästään verkossa, jos asiakas ei ole tunnistettavissa sähköisesti.

Pankkien tuotteet, hinnat ja riskiarviot poikkeavat toisistaan. Se, että yksi pankki pyytää enemmän asiakirjoja, ei tarkoita, että toinen tekisi saman päätöksen, ja kannattaakin hakea rinnakkain useammasta pankista sen sijaan että odottaisi yhtä päätöstä viikkoja. Perussääntö kaikissa hakemuksissa on antaa totuudenmukaista, keskenään yhdenmukaista ja todennettavissa olevaa tietoa: ristiriita hakemuksen, työsopimuksen ja tiliotteen välillä johtaa lisäselvityksiin, ja tietoisesti väärä tieto voi johtaa asiakkuuden päättämiseen. Vältä myös maksupalveluja, jotka näyttävät pankkitililtä mutta eivät ole talletuspankin tili: suomalaista palkkaa, veronpalautusta ja Kelan etuuksia varten tarvitset suomalaisen maksutilin IBAN-numeron.

Pankit päivittävät asiakkaan tuntemistietoja paitsi tiliä avattaessa myös asiakassuhteen kestäessä, ja päivitysväli riippuu asiakkaan riskiluokasta. Jos osoitteesi, verotuksellinen asuinvaltiosi, työtilanteesi, yritysomistuksesi, oleskelulupasi voimassaolo tai odotettavissa oleva rahaliikenteesi muuttuu olennaisesti, pankki voi pyytää uusia tietoja tai asiakirjoja — ja muutoksista kannattaa ilmoittaa itse ennen kuin kysytään, erityisesti kun aloitat yritystoiminnan tai alat vastaanottaa maksuja ulkomailta.

Pyynnön sivuuttaminen ei ole neutraali valinta: pankki voi rajoittaa palveluja, jäädyttää verkkopankin tai päättää asiakassuhteen, jos tuntemistietoja ei saada ajan tasalle. Tarkista siksi pankin verkkopankkiviestit säännöllisesti, koska monet pyynnöt lähetetään vain sähköisesti, ja säilytä tositteet niistä tilisiirroista, joiden alkuperästä on pyydetty selvitystä. Huomaa myös, että oleskeluluvan umpeutuminen voi käynnistää tietojen tarkistuksen, joten päivitä uusi lupakortti pankille samalla kun saat sen Migristä.