Mobile ICT Suomessa 2026 — työskentely toisen EU-maan ICT-luvalla

1. Ensimmäinen ICT vai Mobile ICT?

Ensimmäinen ICT koskee suoraa siirtoa EU:n ulkopuolelta Suomeen. Mobile ICT tulee kyseeseen, kun hakijalla on jo toisen EU-maan ICT-lupa.

2. Tarkistettavat asiat

3. Yleiset virheet

Lähteet tarkistettu 24.8.2026. Tarkista ajantasainen Mobile ICT -menettely Migriltä.

4. Lyhyt ja pitkä liikkuvuus eroavat

Toisen EU-jäsenvaltion myöntämällä ICT-luvalla Suomessa työskentelylle on kaksi muotoa, ja vaadittavat toimet eroavat täysin. Lyhyessä liikkuvuudessa Suomesta ei haeta erillistä oleskelulupaa: ensimmäisen jäsenvaltion lupa riittää ja Suomeen tehdään vain ilmoitus. Pitkässä liikkuvuudessa on haettava Suomen Mobile ICT -lupaa.

Sen, kummalla puolella rajaa ollaan, ratkaisee Suomessa vietettävän ajan pituus ja sen asema ensimmäisen jäsenvaltion kokonaiskomennuksessa. Asema voi siis muuttua, jos suunnitelma pitenee: lyhyenä alkanut komennus kasvaa jatkettaessa ilmoituksen yli ja vaatii luvan. Tämän tarkistaminen heti jatkopäätöksen syntyessä estää myöhemmän kiistan luvattomasta työnteosta.

5. Kenellä vastuu on: lähettävällä vai vastaanottavalla yksiköllä?

Mobile ICT:ssä työsuhde jatkuu pääsääntöisesti EU:n ulkopuolisen lähettävän yrityksen kanssa; Suomessa oleva vastaanottava yksikkö ei muutu työnantajaksi. Suomessa sovellettavat työehdot, työaika ja työturvallisuussäännöt pätevät kuitenkin täällä, ja vastaanottavalla yksiköllä on vastuu niiden toteutumisesta. Se, kummalle osapuolelle mikin velvoite kuuluu, on kirjattava komennusasiakirjoihin selvästi.

Käytännössä useimmin unohtuva kohta on sosiaaliturva. Jos henkilö pysyy lähettävän maan järjestelmässä, siitä on oltava todistus (EU:ssa A1); ilman sitä Suomeen voi syntyä vakuuttamisvelvollisuus. Verotus määräytyy niin ikään oleskelun keston ja maksajan sijainnin mukaan, ja tämän selvittäminen ennen komennuksen alkua on halvempaa kuin kaksinkertaisen verotuksen selvittely jälkikäteen.

6. Mitä lyhyen liikkuvuuden ilmoitus sisältää

Ilmoitus ei ole lyhennetty lupahakemus; se on erillinen asiakirja, jonka sisältö on määritelty. Siinä on oltava henkilön tunnistetiedot, ensimmäinen jäsenvaltio sekä luvan numero ja voimassaolo, lähettävän yrityksen ja Suomessa olevan vastaanottavan yksikön tiedot, toimeksiannon luonne ja Suomessa oleskelun päivämäärät. Myös ajankohdalla on merkitystä: ilmoitus tehdään pääsääntöisesti ennen toimeksiannon alkua.

Tekemättä jäänyt ilmoitus ei sinänsä tee työstä laitonta, mutta se on puute, joka on selitettävä tarkastuksessa, ja se koskee myös vastaanottavaa yksikköä. Jos päivämäärät muuttuvat ilmoituksen jälkeen, se on päivitettävä; ero ilmoitettujen päivien ja tosiasiassa vietetyn ajan välillä synnyttää ristiriidan, jota on jälkikäteen vaikea selittää. Ilmoituksen tekeminen vasta toimeksiantosuunnitelman varmistuttua on siksi siistimpää kuin varhainen ilmoitus ja myöhempi korjaus.

7. Perheenjäsenten asema Mobile ICT:ssä

Jos perheenjäsenet asuvat ensimmäisessä jäsenvaltiossa sen luvalla, siirtyminen Suomeen ei ole heille automaattista. Pitkässä liikkuvuudessa, kun henkilöllä on Suomen Mobile ICT -lupa, perheenjäsenet voivat hakea Suomeen perhesiteen perusteella, ja myönnetty lupa sidotaan päähakijan kauteen. Lyhyessä liikkuvuudessa perheen muuttamista Suomeen ei yleensä tarkoiteta, ja nykyinen järjestely säilyy ensimmäisessä jäsenvaltiossa.

Tämä ero muokkaa suunnittelua. Jos komennus kestää vuoden ja perhe muuttaa, koulun rekisteröinti, terveydenhuolto ja puolison työnteko-oikeus on ratkaistava Suomen puolella erikseen; mikään näistä ei liity automaattisesti päähakijan lupaan. Puolison työnteko-oikeuden laajuus riippuu myönnetystä luvasta ja se on tarkistettava etukäteen. Myöskään perheen rekisteröintiä ensimmäisessä jäsenvaltiossa ei pidä unohtaa; kahdessa maassa yhtä aikaa auki jäävät tiedot aiheuttavat ongelmia myöhemmin.

8. Kun komennus päättyy: paluu, jatko vai uusi lupa

ICT:n logiikka perustuu siihen, että henkilö palaa komennuksen päätyttyä lähettävään yritykseen. Mobile ICT -lupa ei siksi ole avoin reitti asettumiseen, eikä kategoriassa pidä odottaa rajatonta jatkamista. Komennuksen päättyessä reittejä on kolme: paluu ensimmäiseen jäsenvaltioon tai lähtömaahan, nykyisen luvan jatkaminen lain sallimissa rajoissa jos komennus pitenee, tai siirtyminen työperusteiseen lupaan jos Suomeen jäädään.

Jos kolmas reitti valitaan, ajoitus ratkaisee. Uusi hakemus on jätettävä nykyisen luvan ollessa voimassa; muuten oleskelu- ja työnteko-oikeus jää aukkoon. Myös se, miten ICT:ssä vietetty aika vaikuttaa pysyvän oleskeluluvan laskentaan, on tarkistettava etukäteen, sillä lupatyypit eivät paina siinä samalla tavalla. Myös yhtiön on päätettävä ajoissa: uuteen lupaan siirtyminen voi edellyttää työsopimuksen siirtämistä lähettävältä yritykseltä suomalaiselle yksikölle, ja se tarkoittaa erillisiä järjestelyjä palkan, sosiaaliturvan ja verotuksen osalta.

9. Mitä asiakirjoja Mobile ICT -hakemuksessa on

Hakemuksen ydin on ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä ICT-lupa itse, toimitettuna niin että sen voimassaolo ja tehtävä, johon se on myönnetty, näkyvät. Siihen liitetään asiakirjat, jotka osoittavat lähettävän yrityksen ja vastaanottavan yksikön kuuluvan samaan konserniin: rekisteriotteet, omistusrakenne ja tarvittaessa konsernikaavio. Jos konsernisuhdetta ei voida osoittaa, ICT:n logiikka ei kanna alkuunkaan.

Toinen asiakirjaryhmä koskee itse komennusta: komennuskirje, tehtävänkuvaus, kesto, työehdot ja se, kuka maksaa korvauksen. Johtajan tai asiantuntijan kategoriassa vaaditaan myös näyttö pätevyydestä; harjoittelijan kategoriassa kuvaan tulevat koulutussuunnitelma ja korkeakoulututkinto. Kolmas ryhmä on henkilökohtainen: passi, henkilöllisyysasiakirjat ja todistus siitä, minkä maan sosiaaliturvaa sovelletaan. Hakemuksen rakentaminen näihin kolmeen osaan alusta alkaen vähentää lisäselvityspyyntöjä selvästi.

10. Mobile ICT:n yleiset virheet

Yleisin virhe on sekoittaa ensimmäinen ICT ja Mobile ICT. Ensimmäisen ICT-luvan hakeminen Suomesta henkilölle, joka jo asuu EU:ssa voimassa olevalla ICT-luvalla, on väärään kategoriaan avattu hakemus ja vie aikaa. Toinen yleinen virhe on jättää erottamatta lyhyt ja pitkä liikkuvuus — hakea lupaa siellä missä ilmoitus riittäisi tai tehdä ilmoitus siellä missä lupa vaaditaan.

Kolmas virhe on suunnittelupuolella: ei varauduta siihen, että status voi muuttua komennuksen pidentyessä. Neljäs on ensimmäisen jäsenvaltion luvan päättyminen kesken Suomen komennuksen; koska Mobile ICT nojaa tuohon lupaan, sen päättyessä peruste katoaa. Viides on puuttuva sosiaaliturvatodistus. Näiden viiden kohdan tarkistaminen kerran komennusta suunniteltaessa tekee lähes kaikki myöhemmät korjaukset tarpeettomiksi.