Yrityksen maksukyvyttömyys ja konkurssi Suomessa 2026

1. Maksukyvyttömyyden merkit

2. Vaihtoehdot

3. Mitä hallituksen tulee tehdä?

Hallituksen tulee dokumentoida tiheästi päivitetyt kassavirtaennusteet, velkoja- ja verotilanne, palkkavelvoitteet sekä rahoitusvaihtoehdot. Päätökset on kirjattava pöytäkirjaan, ja lähipiirille ja omistajille tehtävät maksut on arvioitava erityisen huolellisesti.

4. Konkurssi ei ole ainoa vaihtoehto: yrityssaneeraus

Jos maksuvaikeus on tilapäinen eikä lopullinen ja itse liiketoiminta on edelleen kannattavaa, yrityssaneerausta kannattaa harkita. Menettely kulkee tuomioistuimen valvonnassa: velat jäädytetään, laaditaan saneerausohjelma ja yhtiö jatkaa toimintaansa maksaen velkoja ohjelman mukaisesti. Ero konkurssiin on siinä, että yhtiö jää henkiin.

Ajoitus ratkaisee, ja yleisin virhe on odottaminen. Saneeraus toimii, kun yhtiössä on vielä maksukykyinen liiketoimintamalli; kun kassa on tyhjä ja velkojat perivät ulosotossa, vaihtoehtoa ei enää ole. Ensimmäinen konkreettinen merkki — verovelan kertyminen, palkkojen myöhästyminen, toimittajien vaatima ennakkomaksu — on siis hetki istua alas kirjanpitäjän kanssa eikä hetki toivoa.

5. Maksukyvyttömyys kaventaa johdon liikkumavaraa

Kun yhtiö tulee maksukyvyttömäksi, hallituksen velvollisuus siirtyy osakkaiden edun ajamisesta siihen, ettei velkojien tappiota kasvateta. Osa tuona aikana tehdyistä toimista voidaan jälkikäteen peräyttää: yhden velkojan maksaminen ennen muita, omaisuuden myyminen lähipiirille alle arvon tai vakuuden antaminen jälkikäteen. Konkurssipesä tarkastelee näitä toimia taannehtivasti.

Siksi jokainen tuona aikana tehty päätös on kirjattava pöytäkirjaan perusteluineen. Toiminnan jatkaminen voi olla perusteltua — mutta vain, jos sen tueksi on suunnitelma ja luvut. Ilman suunnitelmaa jatkaminen ja tappion kasvattaminen on tilanne, jossa hallituksen henkilökohtaisesta vastuusta useimmin väitellään, ja ajoissa hankittu oikeudellinen arvio on täällä paljon halvempi kuin myöhemmin maksettava vahingonkorvaus.

6. Maksuvaikeuksien näkeminen ajoissa

Yhtiön maksukyvyttömyys ei ilmesty yhdessä päivässä; siitä on merkkejä, jotka voi lukea kuukausia etukäteen. Verojen ja vakuutusmaksujen lykkääminen, toimittajamaksujen toistuva siirtäminen, palkkojen työntäminen kuun loppuun, luottolimiittien pysyminen jatkuvasti täysinä ja kassavirran pyöriminen vain uuden myynnin varassa ovat näitä merkkejä. Yksittäin ne voivat näyttää tavallisilta, mutta yhdessä esiintyessään rakenne on heikentynyt.

Varhaisen havaitsemisen arvo on siinä, että se lisää vaihtoehtojen määrää. Kuukausia etukäteen huomattu ongelma voidaan ratkaista uudelleenjärjestelyllä, omistajien pääomasijoituksella, velkojien kanssa sovitulla maksusuunnitelmalla tai toiminnan supistamisella. Sama ongelma kassan tyhjennyttyä jättää yleensä yhden reitin. Viikoittaisen kassavirtalaskelman pitäminen on siksi tapa, joka rakennetaan normaaliaikana eikä kriisissä.

On myös oikeudellinen raja, ja se kulkee kellon mukaan. Konkurssilain (120/2004) 2 luvun 3 §:n mukaan velallinen, joka on tai on konkurssihakemusta edeltäneen vuoden aikana ollut liike- tai ammattitoiminnastaan kirjanpitovelvollinen, oletetaan maksukyvyttömäksi, jos hän ei ole viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saatuaan maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Olettaman merkitys on siinä, että se siirtää todistelun: kun se soveltuu, pelkkä vetoaminen tilapäisiin maksuvaikeuksiin ei riitä sen kumoamiseen. Viikko on myös niin lyhyt aika, että toimimisen hetki on maksukehotus eikä hakemus. 30 päivän määräaikaa sovellettiin väliaikaisesti vuonna 2021, eikä se ole enää voimassa.

7. Valinta yrityssaneerauksen ja konkurssin välillä

Nämä eivät ole saman prosessin kaksi nimeä vaan kaksi eri reittiä. Yrityssaneeraus on tilanteisiin, joissa toiminta on jatkokelpoista ja ongelma on velkataakassa: tuomioistuimen vahvistaman ohjelman puitteissa velat järjestellään uudelleen ja yhtiö jatkaa toimintaansa. Konkurssi puolestaan on varojen jakamista velkojien kesken, kun toiminnan katsotaan olevan kestämätöntä.

Valintaa ohjaava kysymys on tämä: pyörisikö tämä liiketoiminta omillaan, jos velkataakka kevenisi? Jos vastaus on kyllä ja se voidaan osoittaa budjetilla, saneeraus on arvioimisen arvoinen. Jos vastaus on ei, prosessin pitkittäminen vahingoittaa sekä velkojia että yhtiötä. Päätöksen tekeminen ajoissa on tärkeää, sillä saneeraushakemus on yleensä mielekäs vaiheessa, jossa yhtiö ei ole vielä täysin tyhjentynyt.

8. Hallituksen vastuu kriisin aikana

Kun yhtiö on vaikeuksissa, hallituksen liikkumavara kapenee ja huomioitavien asioiden määrä kasvaa. Jos oma pääoma laskee tietyn tason alle, se on todettava ja tarvittavat toimet tehtävä; toteamisen viivyttäminen on itsessään vastuuperuste. Yhtä lailla uuden velan ottaminen tietoisena siitä, ettei maksukykyä ole, voi johtaa keskusteluun henkilökohtaisesta vastuusta.

Toinen ratkaiseva kohta on maksujen järjestys. Lähipiirille tai valikoiduille velkojille tehdyt maksut voidaan konkurssissa katsoa takaisinsaannin piiriin kuuluviksi. Jokaisen vaikeana aikana tehdyn maksun peruste on siksi kirjattava. Hallituksen päätösten säilyttäminen päivämäärineen ja perusteluineen on vahvin puolustus myöhemmässä arvioinnissa; jos kokousta ei pidetty eikä päätöstä kirjattu, jäljelle ei jää mitään, millä selittää.

9. Työntekijöiden asema konkurssissa

Konkurssiin asettaminen ei päätä työsopimuksia itsestään; pesä voi kuitenkin irtisanoa ne laissa säädetyin irtisanomisajoin. Tänä aikana palkkaturvajärjestelmä voi tulla maksamaan maksamattomat palkat, lomakorvaukset ja irtisanomisajan palkan. Järjestelmä ei kata koko saatavaa kaikissa tapauksissa, ja hakemus on tehtävä määräajassa; sen ohittaminen johtaa oikeudenmenetykseen.

Ulkomaisilla työntekijöillä on lisäulottuvuus. Työperusteinen oleskelulupa ei pääty samana päivänä kuin työ, johon se perustuu; lupatyypistä ja historiasta riippuen voi soveltua suoja-aika uuden työn löytämiseen. Tämä aika ei pidennä luvan päättymispäivää, ja nykyisen luvan on pysyttävä voimassa. Vaikka työnantaja olisi mennyt konkurssiin, työntekijän on seurattava tätä itse; konkurssipesällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa siitä.

10. Uudelleen aloittaminen konkurssin jälkeen

Yhtiön konkurssi ei tarkoita, etteikö sen perustaja voisi enää perustaa uutta. Osakeyhtiössä velat kuuluvat pääsääntöisesti oikeushenkilölle; henkilökohtainen vastuu syntyy vain, jos takaus on annettu tai johtamisvelvollisuuksien laiminlyönti todetaan. Uusi yritys on siis useimmissa tapauksissa mahdollinen — mutta menneen jäljet luovat käytännön esteitä.

Nämä esteet näkyvät yleensä kolmessa paikassa: pankkitiliä avattaessa, luottoa tai leasingia haettaessa ja tavarantoimittajien kanssa maksuaikaa sovittaessa. Tie eteenpäin ei ole historian salaaminen vaan sen selittäminen. Kyky kertoa yhdellä sivulla, mitä tapahtui, miksi ja mikä on nyt toisin, on paljon parempi kuin se, että vastapuoli löytää omalla selvityksellään puolikkaan tiedon. Sama periaate pätee maahanmuuton puolella: aiemman konkurssin kertominen yrittäjän lupahakemuksessa on turvallisempaa kuin sen paljastuminen myöhemmin.

11. Kuka tekee mitä: pesänhoitaja, tuomioistuin ja velkojat

Kun konkurssiin asettamisesta on päätetty, määräysvalta yhtiön varoihin siirtyy hallitukselta konkurssipesälle. Pesä selvittää varat, perii saatavat, järjestää työntekijöiden aseman ja jakaa varat laissa säädetyssä järjestyksessä. Tuomioistuin avaa menettelyn ja ratkaisee riidat; velkojat puolestaan ilmoittavat saatavansa määräajassa ja käyttävät ääntään heille varatuissa kokouksissa.

Hallituksen rooli ei pääty vaan muuttuu. Tietojenantovelvollisuus jatkuu: kirjanpitoaineisto, sopimukset ja varallisuustiedot on luovutettava pesälle täydellisinä. Tämän velvollisuuden laiminlyönti on erillinen vastuuperuste. Velkojan puolella olevalle yritykselle tärkein kohta on aika: saatavan ilmoittaminen määräajassa ja oikein asiakirjoin on paljon tehokkaampaa kuin jälkikäteiset muistutukset.