Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet Suomessa

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan päättää tavanomaisilla irtisanomisajoilla. Määräaikainen sopimus taas sitoo pääsääntöisesti molempia osapuolia sovitun jakson ajan, ja ennenaikaisella päättämisellä voi olla taloudellisia seurauksia. Lue siksi ennen allekirjoittamista sopimuksen kohdat, kuten alkamis- ja päättymispäivä sekä ensimmäinen mahdollinen päättämispäivä.

KKV toteaa, että suullinen vuokrasopimus voi olla pätevä, mutta kirjallinen sopimus on turvallisempi. Tavanomaisissa asuinhuoneiston vuokrasuhteissa suullinen määräaikainen sopimus katsotaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi; pidä siksi tärkeät ehdot kirjallisina.

Vakuutta voidaan käyttää sopimuksessa katettujen velvoitteiden turvaamiseen, kuten maksamattoman vuokran, vuokralaisen aiheuttaman vahingon tai puutteellisen loppusiivouksen varalta. Tavanomaisesta asumisesta johtuvan kulumisen vuoksi vakuutta ei voi pidättää.

KKV:n mukaan vuokranantajalla on oltava pidätykselle todellinen peruste ja näyttö. Jos perusteltua pidätystä ei ole, vakuus on palautettava viivytyksettä vuokrasuhteen päättyessä; perusteettomasta viivästyksestä voi tulla kyseeseen viivästyskorko.

Vuokranantajalla ei ole oikeutta korottaa vuokraa yksipuolisesti haluamallaan määrällä kesken vuokrakauden. Vuokrasopimuksessa on oltava korotusmekanismi tai osapuolten on sovittava uudesta vuokrasta myöhemmin. Sopimuksen korotusehdon on osoitettava selvästi, minkä perusteella korotus tehdään.

Ennen korotuksen soveltamista vuokranantajan on ilmoitettava kirjallisesti uusi vuokra ja voimaantulopäivä. Jos sopimuksessa ei ole korotusehtoa eivätkä osapuolet pääse sopimukseen, nykyinen vuokra ei muutu yksipuolisesti; vuokranantaja voi olosuhteista riippuen harkita sopimuksen päättämistä tavanomaisilla irtisanomissäännöillä.

Jos asunto ei ole sopimuksessa sovitussa kunnossa tai siinä on arkielämään vaikuttava puute, vuokralainen voi vaatia kohtuullista vuokranalennusta. Jos asuntoa ei puutteen vuoksi voi lainkaan käyttää, joissakin tilanteissa voi tulla kyseeseen, ettei puutteellisen ajanjakson vuokraa makseta.

Vuokralaisen ei kuitenkaan pidä omin päin päättää, ettei hän maksa tämän kuukauden vuokraa. Ilmoita puutteesta vuokranantajalle kirjallisesti, pidä kirjaa valokuvista ja päivämääristä ja määritä alennuksen määrä sopimalla tai riidanratkaisun kautta.

Vuokralaisen on käytettävä asuntoa huolellisesti ja ilmoitettava aiheuttamastaan vahingosta viivytyksettä. Tahallisuudesta tai huolimattomuudesta syntynyt vahinko voi olla vuokralaisen vastuulla. Sen sijaan tavanomaista kulumista, kuten seinien tai pintojen tavanomaista vanhenemista, ei voi panna vuokralaisen vastuulle.

Riitatilanteessa muuttovaiheen ja lähtövaiheen valokuvat, vahinkoilmoitukset, korjauslaskut ja siivoustodisteet ovat tärkeitä. Vuokranantajan on osoitettava väite tavanomaisesta poikkeavasta vahingosta mahdollisimman konkreettisella näytöllä.

Toistaiseksi voimassa olevassa pääasiallista asuntoa koskevassa vuokrasopimuksessa vuokralaisen lakisääteinen irtisanomisaika on yksi kuukausi. Jos vuokranantaja irtisanoo, ilmoitusaika on kolme kuukautta, kun vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden, ja kuusi kuukautta, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Vuokranantajan lakisääteistä aikaa ei voi sopimuksella lyhentää eikä vuokralaisen aikaa pidentää.

On tärkeää, että irtisanomisilmoitus tehdään kirjallisesti ja todistettavalla tavalla. Vuokranantajan on ilmoitettava irtisanomisen peruste ja se, minä päivänä sopimus päättyy. Vuokranantaja ei voi häätöä varten vaihtaa lukkoja omin päin; tarvittaessa vaaditaan tuomioistuimen päätös ja virallinen ulosottomenettely.

Vuokranantajalla tai tämän edustajalla on oikeus päästä asuntoon tarkastamaan sen kuntoa, tekemään korjauksia ja vuokrasuhteen päättyessä esittelemään sitä uusille vuokralaisille tai ostajille, mutta käynnistä on ilmoitettava etukäteen ja se on tehtävä mahdollisuuksien mukaan vuokralaiselle sopivana aikana. Vara-avain ei anna vuokranantajalle oikeutta kulkea asunnossa vapaasti.

Ilmoita vioista vuokranantajalle ja kerrostalossa kiireellisistä ongelmista – vesivuodosta, lämmityksen katkeamisesta, tukkeutuneesta viemäristä – myös taloyhtiön huoltoon, jonka numero on yleensä porraskäytävässä. Tee ilmoitus myös kirjallisesti: sen päivämäärällä on merkitystä, jos myöhemmin vaadit vuokranalennusta ajalta, jolloin asunto oli viallinen.

Aloita kirjallisella reklamaatiolla vuokranantajalle. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kuluttajaneuvonta neuvoo maksutta, ja riidan voi viedä maksutta kuluttajariitalautakuntaan, jonka ratkaisut ovat suosituksia eivätkä sitovia tuomioita; sitovan ratkaisun antaa käräjäoikeus.

Jos vuokranantaja torjuu sinut etnisen alkuperän tai kansalaisuuden eikä tulojen tai luottokelpoisuuden perusteella, ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Myös vuokralaisyhdistykset ja valtion oikeusaputoimistot neuvovat, ja oikeusapu on tulosidonnaista.